Syysleiri 17.-19.10. -14

[April]

Newerran ja Yläkokon Syysleiri

Newerra järjestää lokakuussa viikonlopun kestävän syysleirin yhteistyötallimme Yläkokon kanssa. Leiri alkaa 17.10 Yläkokossa noin kymmeneltä ja loppuu 19.10 Newerrassa hieman ennen viittä kahvien jälkeen. Leirillä on yhteensä 5 tuntia, ja teoriaa joka päivä noin yksi tunti. Leiristä tulee pohjat Iidan ja Aprilin näkökulmasta, sekä tuntitarinat, ryhmäkuva kaikista leiriläisistä sekä satunnaisia PK:a ainakin Yläkokon porukalle (iidan piirtämänä), miksei myös Newen. Leirihoitsuja ei tällä leirillä jaeta, vaan tarkoituksena on vähän niin kuin tutustua kaikenlaisiin hevosiin ja kummankin talliin.

Leiristä tarvitsee jokaisen osallistujan tehdä kaksi maksua, vaikkapa piirtäen ja kirjoittaen tai vain kirjoittaen. Maksu saa olla vaikkapa kahdesta eri tunnista, vapaa-ajasta, koko päivästä, teoriasta, melkeimpä mistä vaan siis!

Neweläiset ilmoittautuu tänne tähän topan ja Yläkokon porukka omalle foorulle, josta siis löytyy samanlainen kutsu. Osallistuminen vapaamuotoinen; mutta siitä täytyy löytyä kaksi hevostoivetta Yläkokon heppa laumasta.

OSALLISTUJAT:

Hanna - Hugo, Kämpe
Ilona - Jutta, Peppi
Liisa - Halla, Jutta
Titta - Dani, Peppi
Alex - Halla, Kirinä

lisää...? (:

---

AIKATAULUT (hieman auki)

17.10 / Yläkokko

klo 10.00 - kokoontuminen tallipihalla
10.15 - kamppeet mökkiin
10.45 - hepat tarhasta
11.15 - ensimmäinen tunti (kouluvääntöä / April)
(12.15 - jos iso ryhmä niin toinen)
12.30 - ruoka
13.30 - teoria (klippausta; Iidan mallihevonen Tuisku; ''testihevoset'' Hugo, Kämpe, Dani)
vapaa-aikaa
15.00 - toinen tunti (kavaletteja/maasto/ilman satulaa // Iida)
(16.00 - mahd ison ryhmän kanssa)
18.00 - iltaruoka
19.00 - leffa/makkaran paistoo
21.00 - iltapala
23.00 - hiljaisuus

18.10, aamupäivä / Yläkokko

8.00 - herätys!
8.30 - heppoja pihalle
9.30 - aamupala
10.15 - hevosia sisälle tunteja varten
10.45 - 1. tunti (esteitä n.60cm / Iida?)
(11.45 - mahd toinen ryhmä )
13.15 - ruoka
13.45 - tavarat kasaan

Iltapäivä / Newerra
14.00 - nokka kohti Neweä!
Täs välis kamat varmaan viedään aittaan.
14.45 - teoria (ratsastuksenhistoria)
15.30 - 1.tunti (maasto / April vetää, Iida pitää perää?:D)
(16.30 - mahd 2. tunti)
18.00 - ruoka
19.00 - jotai poniagilityy kentäl/irtohypytys? varmaan Bealla ja Adalla kummallakin, jos irtohypytys.
21.00 - iltapala
23.00 - hiljaisuus

19.10 / Newerra

8.00 - herätys!!
8.30 - heppoja pihalle
9.30 - morgonmål
10.45 - hevosia sisälle tuntia varten
10.45 - reenausta leirikisoihin
(11.45 - mahd toinen tunti)
13.15 - ruoqqaaa
14.45 - teoria (kisohin valmistautuminen, kisatervehdys tai jotai?:D)
15.30 - leirikisat? kaikki yhdessä
17.00 - kahvittelut , pullaa

kotio, kiitos kaikille:)


Joo tosiaan tää tuli aika lyhyellä varotusajalla, mutta toivottavasti saadaan kuitenkin jonkinmoinen pienikin porukka tähän mukaan (:

[April]

Ensimmäinen leiripäivä 17. lokakuuta

---

Ekan päivän tuntikalenteri näyttäs tältä:

Aprilin koulutunti Yläkokon kentällä
alkaa klo 11.15:
Hanna - Origo
Ilona - Dana
Liisa - Tumppu
Titta - Jaakko
Alex - Miina
Luna - Hurmaus
(en paljo toiveita toteutellu :P)

Iidan vetämä teoriatunti klippauksesta (pareittain)
klo 13.30:
Tuisku - Iida
Hugo - Hanna / Ilona
Kämpe - Alex / Luna
Dani - Titta / Liisa

Iidan tunti kavaletteja ilman satulaa
klo 15.00:
Luna - Origo
Hanna - Hugo
Ilona - Jutta
Liisa - Halla
Titta - Peppi
Alex - Kirinä

---

Odottelimme Iidan kanssa porukkaa Yläkokon tallipihalla. Vielä ei ollut onneksi tullut niitä pistävän viileitä syysaamuja, vaan aurinko paistoi mukavan lämpimästi ja syksyn värit loistivat puissa kirkkaasti, ainakin vielä hetken aikaa, ajattelin. Hyvikin pian koko meidän pieni leiriläsporukka oli koossa ja jokainen oli innoissaan kantamassa kamppeitaan leirimökkiin, jonka Iida kävi näyttämässä. Sanoimme, että tavataan tallin edessä ja, kun lähdimme Iidan kanssa kävelemään edeltä tallille kuulimme muutaman innokkaan kiljahduksen ja naurua, kun tyttölauma - jossa oli kyllä myös Alex ainoana poikana - ryntäsi vaihtamaan tallivaatteita ja sopimaan nukkumapaikkoja sun muuta tärkeää.

Minulla olikin ensimmäinen tunti pidettävänä ja olin suunnitellut, että vääntäisimme koulua ja keskittyisimme tekemään ympyröitä ja voltteja. Kolmikaarinenkin olisi hyvää harjoitusta hevosen suoristamiseen ja taipumiseen, sekä ratsastajille harjoitusta katseen kanssa erityisesti. Ne olivat hyviä perusasioita, joita ei koskaan voinut harjoitella liikaa, olin tuumaillut ja tehnyt mielessäni pohjan, jonka perusteella tunti etenisi. Tallissa sain muutaman ihmettelevän ja hieman pettyneen katseen, kun leiriläiset katselivat tuntilistaa. Siinä ei ollut yhtäkään toivehevosta, mutta ratsut haettiin kuitenkin ilman mutinoita sisälle tarhoista. Sääliksi kävi Tittaa, joka talutti täysin harmaata ponia pesariin talliin. Jaakko oli niin kurainen, että siitä juuri ja juuri huomasi, että poni oli puhtaan kimo oikeasti väriltään. Mutta tummanpunatukkainen tyttö alkoi riuskin ottein harjata ponia ja kuivunut kura vaan pöllysi.
Jaokienn ratsukko oli päässyt kentälle asti, jossa pitäisin tunnin. Iida oli tuonut minulle muutaman tötterön ympyröiden kanssa. Katselin, kun porukka käveli hitaasti laahustaen alkukäyntejä. Varsinkin Lunalla ja Hurmauksella ei todellakaan ollut vauhti päällä.
- Anna pohkeita sille Hurmaukselle, sehän ihan matelee. Ja sama Jaakon kanssa! Huutelin tytöille, jotka yrittivät saada unisenoloisia ratsujaan liikeelle enemmän.
Pyysin keräilemään ohjia ja siirtymään raviin vähitellen. Ja herättelemään hevosia, jotta en olisi enemmän kuulolla.
- Muistakaa tehdä voltteja ja... Nyt vähän siihen Origoon kanssa liikettä! Muista raippa lisä muistutuksena, jos se ei kuuntele pohjetta. Ja napakasti heti pohkeen taa.
Hanna muistutti laiskottelevaa vuonista muutaman kerran ja saikin poniin heti lisää tempoa. - Noin just, hyvä! Sama juttu Jaakon kanssa Titta. Katselin tarkasti ratsukoita ja jatkoin opettamista. Kyllä ne ympyrät tästä lähtisivät, kunhan hevoset vähän vertyi alkuun.
- Eli homma menee näin: pysähdykset pitkien sivujen keskelle kummallekin. Muistakaa, että hevonen seisoo sen aikaa mitä te pyydätte. Toiseen päätyyn pysähdyksestä pääty-ympyrä, toiseen voltti. Huomatkaa, että pääty-ympyrä on iiiso, ja pyöreä mielellään. Ei mitään kananmunia, eikä pikkuisia piiperryksiä. Kuulin muutaman naurahduksen, mutta jatkoin. Aloitetaan ihan käynnissä ja kaikki tekee vuorollaan, kun on tilaa. Mutta ei seisoskella, vaan muut kävelee siellä missä on tilaa ja pitää hevosensa liikeellä.
Ja niin lähdetiin tekemään tehtävää. Vaihdoimme myös suuntaa ja alettiin tekemään ravissa samaa. Homma sujui yleisesti hyvin, vaikka joidenkin hevosten kanssa oli vaikeuksia tempon suhteen ja toisilla oli pääty-ympyröiden koossa tai muodossa. Painotin katseen tärkeyttä, sillä jos se oli hevosen niskassa, ei teistäkään tullut mitään. Vaihdoimme sitten tehtävää ja siirryimme kolmikaarisen kimmpuun.
- Kolmikaarinen kiemuraura seuraavana muodossa. Teistä varmaan jokainen tietää miten se menee, mutta virkistetään teidän muistia ja laitetaan muutama tötterö tänne kaarille. Muistakaa, että kolmikaarisella asetetaan kumpaankin suuntaan ja kaarien jälkeen suoristetaan. Muistakaa isot tiet, joihin liittyi se katse. Oma istunta on tärkeää myös asettaessa ja suoristaessa. Otetaan tämäkin ensin käynnissä ja siinä voitte tarkkailla teitä, miten ne kannattaa ratsastaa. Otan sitten noi tötteröt pois niin päästään ravaileen ja katsotaan millasia kiemuroita te saatte aikaan. Okei, alotellaan!
Ja voi kyllä, olin todella tyytyväinen osaan suorituksista ravissa. Käynnissä jokainen osasi ratsastaa hyviä teitä ja katse pysyi hyvin ylhäällä, eikä harhaillut. Mutta siis ravissa tehtiin muutamia oikein nättejä teitä ja hyviä suoristuksia ja taivutuksia. Otimme myös lopussa laukassa viimeiset kaksi kaarretta, jotka myös onnistuivat muutaman kerran oikein kauniisti.
Lopussa otimme tehtävän harjoitella oikein kokoisen täyskaarron tekemistä. Vaihtelimme siis paljon suuntaa jateimme niitä käynnissä ja ravissa. Huomauttelin useaan otteeseen katseesta ja asettamisesta höpötin myös. Ratsukot olivat kuitenkin selväst parempia lopussa ja hevoset taipuivat ja asettuivat paremmin ja helpommin. Ravissakin oli jo hyvä tempo, joka pysyi ja selkeämpiä ja isompia teitäkin sain katsella hymyssä suin.
- Otetaas sitten vielä puolipitkin ohjin pikksen loppuraveja ja sitten käyntiin pikku hiljaa, pitkät ohjat ja kiitokset taputtaen. Huutelin vielä tunnin lopussa.
Ruunikko suokkiruuna pärskähti kohdallani kovaan ääneen, kun sai venyttää kaulaansa puolipitkillä ohjilla. Sillä olikin ollut rankka tunti, sillä Luna ei ollut päästänyt ruunaa helpolla.
- Nonni joo voitte tulla kaartoon ja sillai mennä purkaan hevosia talliin omaa tahtia. Lopetin tunnin ja avasin kentän portin, joka narisi ja rämähti ammolleen.


Tässä on vähän palautteita ratsastajille:
Hanna - Origo
Origo oli alkuun vähän laiskotteleva, mutta ratsastiti todella napakasti vuonista, jolloin sait sen liikkumaan. Lopputunnista ruuna liikkui jo todella hyvin ja reippaasti. Pysähdykset meni teillä hyvin, mutta ympyröiden kanssa tiet oli vähän huonoja, vaikka sait parannusta niihin lopussa, kun katseesi ei enää velellut ponin korvissa.
Ilona - Dana
Dana olikin oikein pirtsakka poni, eikä sen kanssa ollut mitään laiskottelua ainakaan. Sinulla oli hyvä istunta ja vahva sisäpohje, joilla sait hyvän temmon pysymään ympyröillä ja volteilla. Katse harhaili vähän, mutta korjasit sen yleensä nopeasti. Dana ei seisonut kovin hyvin paikoillaan vaan hiipi aina pysähdyksissä eteenpäin. Teillä meni kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvin.
Liisa - Tumppu
Tumppu oli oikein yhteistyöhaluinen ja kuunteli sinua jo alkutunnista hyvin. Teillä meni kaikki oikeestaan ihan hyvin, eikä ollut suuria ongelmia missään. Voltit ei ollut ehkä teidän vahvuus tänään ja niiden koossa ja teissä oli vähän ongelmia. Sinulla oli hyvä istunta ja katse oli oikein suurimman osan ajasta. Tumppu myöskin taipui nätisti lopussa täyskaaroissa.
Titta - Jaakko
Jaakko oli todella unessa alkutunnista, eikä sinulla ollut ihan helppo homma saada sitä hereille. Sait kuitenkin siihen vähän eloa, vaikka ravissa teillä oli tempon kanssa eniten ongelmia, kuten myös taipumisen. Teit kyllä kovasti töitä, sillä te paransitte ehdottomasti loppua kohti ja alkuun tiiliskiveltä vaikuttanut poni taipui ja asettui jopa hieman kolmikaarisella ja pääsitte laukassakin kolmikaarisen ihan sujuvasti.
Luna - Hurmaus
Hurmaus ei ollutkaan ihan töiden teko tuulella tänään ja laittoi kyllä vastaan minkä kerkesi. Olit kuitenkin tiukkana ruunalle ja sait sen kulkemaan hyvin. Huomasin myös, että sait hyvän tuntuman Hurmaukseen jossain välissä ja se asettui hyvin kulmissa. Laukassa suokki oli aika puupökkelö. Teillä oli oikein hyviä pysähdyksiä, joista hevonen ei hiipinyt yhtään eteenpäin.
Alex - Miina
Tamma taipui heti kauniisti, eikä se painanut kädelle, eikä asettunut liikaa. Sinulla oli pehmeät kädet ja ratsastit hyviä selkeitä teitä koko tunnin. Katse oli oikein, sillä tiet olivat nättejä, enkä kertaakaan huomannut, että katseesi olisi tippunut hevosen korvia tutkiskelemaan. Teillä sujui kyllä ihan nappiin Miinan kanssa mielestäni.

---

Myöhemmin päivällä syötiin hyvä ruoka ja puhuttiin edellisestä tunnista. Ruokailun jälkeen olisi Iidan vetämä teoria klippauksesta, jota porukka odotti aikas innolla. Ja sen jälkeen kavalettitunti ilman satulaa, myöskin Iidan pitämänä. Sen jälkeen sitten heppailu loppuikin siltä päivältä ja kuudelta syötiin vielä kevyesti. Kevyesti, jotta jäisi tilaa myöskin herkuille jota voisi syödä, kun katsottiin leffaa porukalla illalla. Leffaksi valikoitui - kauhean pitkän kinaamisen jälkeen - tunnettu kauhuleffa. Kukaan ei porukasta kuitenkaan ollut ehdottomasti vastaan kauhuleffoja, joten se siis katsottiin. Popcornia oli vaikka muille jakaa ja pikkuiselle leirimökin sohvalle oli tunkeutunut niin monta ihmistä kuin vain mahtui. Aivan kylki kyljessä jokainen silmäpari katsoi tarkkana ja hiljaa leffaa. Alex oli ainut, joka oli jäänyt suosiolla pois sohvalta, sillä hän istui mukavan väljästi nojatuolissa, jonka oli ensimmäisenä rynnännyt varaamaan.
- Apua, nyt tulee joku jännä kohta. Se tulee niin tuolta kaapista nyt. Ei, älä nyt mee sinne! ei, ei, ei.... Titta kauhisteli ääneen ja nappasi tyynyn kasvojensa eteen suojaksi. Ja sitten hirviö - tai mikä nyt olikaan - hyppäsi esiin ja kaikki kiljuivat ja säikähtivät toistensa kiljuntaa. Alex oli ainut joka vain nauroi ja söi lisää popcorneja.
- Hyi elämä! Toi on ihan hirvee! kuului monesta suusta ja koko porukka oli ihan kananlihalla ja yritti tiivistäytyä sohvalle tiukemmin ja turvallisemmin. Itseäni nauratti jo paljon ja yritin olla vain hiljaa, jotta en pilaisi leffan tunnelmaa. Iida näytti myös pidättelevän nauruaan ja yrittävän ryhdistäytyä.

 ~ April

>>>  TÄSSÄ vielä linkki Yläkokon foorulle, josta voitte lukee ja katsella Iidan pohjatarinaa päivästä ja tunneista (:


Ja siis mun puolesta tästä päivästä voi nyt tehdä maksun tähän topaan, kun oon tehny tästä jo pohjatarinan.

[ilona]

Eka päivä!

Vatsassani lenteli laumoittain perhosia istuessani Titan vieressä bussissa. Läheisille penkeille oli kerääntynyt paljon leiri porukkaa ja jutustelimmekin paljon matkan aikana.
-Äää! Mua jännittää liikaa! Valitin Liisalle.
-Mikä siinä niin jännittää? Ihan tavsllinen leiri vaan. Liisa hämmästyi ja katsoi minua pää kallellaan.
-Silti! En oo ees ollu ikinä leirillä yksin! Huohahdin jännittyneenä.
-Unohdit minut! Titta huusi vierestäni. Näytin ärsyttävälle serkulleni kieltä ja käännyin taas Lissun puoleen.
-Ollaanhan mekin täällä. Hän sanoi ja osoitti bussissa istuvaa porukkaa. Alex pälpätti jotain Hannalle, Hanna pyöritteli pojalle silmiään ja Luna luki kirjaa kunnes Alex huitaisi sen vahingossa maahan ja siitäkös Luna suuttui. Titta nyt näpräili kännykkää ja kuunteli musiikkia.
-Niin.. Naurahdin ja käänsin pääni ikkunaan päin, olimme perillä.


Kävelimme yhtenä poppoona Aprilin ja Iidan luo. Ihme kyllä, leirillä ei näkynyt muita Neweläisiä joten taisimme ollakkin sillä porukalla joka hyppäsi bussista. April selosti jotain ohjelmistosta mutta kukaan ei tietenkään kuunnellut ollenkaan vaan touhusivat jotain muuta. Pian kaikki juoksivat ympäriinsä, etsivät yö paikkoja, ja purkivat kamppeitaan. Titta otti esiin jumalattoman kokoisen kassin ja alkoi purkaa sen sisältöä.
Hius-suoristin, kynsilakkoja, meikkejä, kiharrin, hiuskiinne, puhelin, kuulokkeet...
-Mihin himputtiin sä noita tarttet? Kysyin kaupunkilais serkultani lähes huutaen.
-Ylipäätään elämiseen.. Titta sanoi hämillään ja jatkoi lastin purkamista. Sain sanoa hänelle pariin kertaan että miten hänellä pystyi olemaan kuusi jättimäistä kassia kun itselläni oli tyylin neljä.. Tai ehkä enemmän mutta eihän siitä Titta tiennyt niin mitä väliä..


Kaikki ryntäsivät talliin kuuntelemaan hevosten hevosten jakoa. Jaon jälkeen kuului kyllä ainakin sata "ääh.." Kommenttia mutta kaikki kävivät kuitenkin hakemassa hevosensa laitsalta. Minun kohdalle osui Dana, mikä pettymys, ei kumpikaan toiveistani. Laahustin laitumien luo ja huomasin läsipäisen mustan risteytys tamman tuijottavan minua. Huokaisin ja ajattelin tunnista tulevan erittäin tylsä.. Olin kyllä vähän liian ennakkoluuloinen sillä Dana otti ja lähti heti kun lähestyin sitä, täähän voiskin olla ihan kiva! Kun jahtasin tammaa ohitsemme kulki hieman likainen kaksikko.
-Onnee vaan sullekkin! Huikkasin tekopyhästi serkulleni joka näytti kommenttini jälkeen aivan myrskyn merkiltä. Irvistelin hetken Titalle ennenkuin keskityin taas Danaan.


Yllätyksekseni Titan ratsu päätyi kimona kentälle. Aloitimme yksinkertaisilla harjoitteilla ennenkuin siirryimme viralliseen tehtävään jota April alkoi selostamaan:
- Eli homma menee näin: pysähdykset pitkien sivujen keskelle kummallekin. Muistakaa, että hevonen seisoo sen aikaa mitä te pyydätte. Toiseen päätyyn pysähdyksestä pääty-ympyrä, toiseen voltti. Huomatkaa, että pääty-ympyrä on iiiso, ja pyöreä mielellään. Ei mitään kananmunia, eikä pikkuisia piiperryksiä.
Naurahdin Aprilille joka kuitenkin jatkoi selostusta. Dana hyppeli paikoillaan koko ajan ja minulla oli täysi työ pitää se paikoillaan kunnes April sanoi että saisimme aloittaa. Dana teki lähes aina pyyntöjeni mukaan mutta jostain syystä tamma vaikutti ihan mukavalta hevoselta vaikka ennakkoluulot olivat minullakin. Alkutunnista Titta vain laahusti Jaakon kanssa joten jouduin ohittelemaan häntä ainakin miljoonastirjoonayksi kertaa :D

Loppujen lopuksi tunti oli hyvin onnistunut ja Dana oli pirteällä päällä. Tunnin jälkeen laitoimme hevoset kuntoon ja talutimme laitumelle takaisin. Seuraavaksi oli ruokailu aika. Ruoka oli lähes parasta maistamaani ja pyysin kokilta reseptinkin. Ruuan jälkeen oli Iidan teoriatunti klippauksesta jota olin odottanut kovasti, kirjoitin muistiinpanoja ja lopuksi vielä saimme kokeillakkin. Onnekseni minun parikseni osui Hanna, ja hevoseksi Hugo. Hugo seisoi kiltisti paikallaan klippauksen ajan ja lopputulos oli ihan kiitettävä.. Team Hanna and Ilona :D Tunnin jälkeen hyppäsimme vielä Iidan kanssa kavaletteja ja onnekseni osui
Jutta jota olinkin aikaisemmin toivonut.


-Ei sitä vaan tää! Hanna väitti Titalle. Huoneessa tapeltiin elokuvan katsomisesta mutta ajattelin vain ottaa hyvän paikan. Olin lähestymässä mukavan näköistä tuolia mutta Alex hyppäsi siihen sekunnissa.
-Hei! Mun paikka! Nauroin pojalle ja istuin hänen päälleen leikkimielisesti. Alex painoi suukon poskelleni mutta vaihdoin kuitenkin paikkaa sohvalle Lunan ja Titan viereen. Sohva oli kyllä aika ahdas.. Laitoimme sitten pitkän kinastelun jälkeen classisen kauhuleffan pyörimään. Kaikki toljottivat hiljaa videota ja popsivat popparia.


-Apua, nyt tulee joku jännä kohta. Se tulee niin tuolta kaapista nyt. Ei, älä nyt mee sinne! ei, ei, ei.... Titta kauhisteli ääneen ja nappasi tyynyn kasvojensa eteen suojaksi. Sitten kaapista hyppäsi aivan kauhistuttava ilmestys ja kaikki tytöt alkoivat kiljumaan (pakko myöntää.. Minä myös :D) mutta Alex oli ainut joka vain nauroi ja popsi popparia.
-Hyi elämä! Kuului kommentteja pitkään vielä kohtauksen jälkeen.

-April oli ilkee, eihän kukaan toivonut niitä heppoja joit se jako meille. Titta valitti hymyillen harjatessaan hiuksiaan huolella peilin edessä. Minä vain naurahdin serkulleni ja käänsin katseeni meikin poisto aineeseen joka lojui pöydällä avattuna. Vilkaisin itseäni peilistä, meikkiä ei ollut enää kasvoillani joten pystyin aloittamaan hevostieto kirjan lukemisen. Kello tuli 23.00 ja menin toivottamaan Alexille hyvät yöt ja ennenkuin lähdin suutelimme pitkään jonka jälkeen April käskytti minut omaan huoneeseeni nukkumaan.

//Titta töhertää jotain EHKÄ tästä samasta päivästä : D\\

[alex]

Syysleirin 1. päivä Aprilin pitämä tunti/ kouluvääntöä

- Ougaash, kuulin Titan puhisevan takapenkillä.
- No mitäs? ihmettelin ja käännyin katsomaan taaksepäin.
- Mun hajuvedet jäi kotiin, Titta tuskaili.
- Voi jessus! 
- Kiva kun en joudu olee yksin täl leiril, Ilona tokaisi.
- Ilonaa! Onhan sulla mut, sanoin tuskallisesti.
- Ainii, unohin sut, tämä vastasi nauraen. Bussissa kuului kamala pälätys, ja päätin ryhtyä kuuntelemaan musiikkia, joten käännyin istumaan. Huitaisin vahingossa lähellä istuvan Lunan kirjan lattialle, ja se pamahti kiinni. Tyttö suuttui ja minä nauroin. 

Kokoonnuimme kymmenen kieppeissä Yläkokon tallipihalle odottamaan Iidaa ja Aprilia. Pian he ilmestyivätvätkin ja kertoivat, että voisimme viedä tavaramme Yläkokon aittaan. Tytöt ryntäsivät heti valitsemaan nukkumapaikkoja, ja minä painuin poikien puolelle. Heitin tavarat mökkiin sisälle, ja palasin tallin eteen odottamaan muita. Tytöt valuivat hitaasti luokseni, ja mielessäni oli, että voisin työntää heitä eteenpäin. Iida ja April ilmestyivät paikalle ja April jakoi tuntihevosemme. Olin toivonut Hallaa ja Kirinää, mutten saanut kumpaakaan. April ei ollut antanut kenellekkään toivehevostaan, vaan pyrki, että kaikkien hevosten kanssa olisi tultava toimeen. Minä sain Miinan. Iida kertoi lyhyesti millainen hevonen se oli, ja missä se oli. 
- Satulan kanssa saattaa ilmetä ongelmia, Iida virnuili. Saimme lähteä hakemaan hevosia ja varustamaan näitä.

- Miina! huusin tarhan portilta. Ruunikonkirjava, noin satakuusikymmentä senttiä korkea puoliverinen tepasteli luokseni. Annoin Miinalle porkkanan ja nappasin tamman kiinni. Laitoin sille päitset ja avasin portin. Tarhan kolme muuta hevosta olivat ilmaantuneet näköpiiriini. Käänsin Miinan tarhan ulkopuolelle, ja laitoin tarhan portin kiinni. Talutin tammani tallille ja kiinnitin sen hoitopuomiin. Tallista hain Miinan hoitopakin, suitset ja satulan. Palasin tammani luo ja ryhdyin harjailemaan tätä. Se ilmiselvästi tykkäsi siitä, koska tamma rentoutui ja antoi minun harjata sen loppuun. Puhdistin kaviot nopeasti ja Tarjosin kuolaimet Miinalle. Se otti ne ihan mielellään ja vesin niskahihnan korvien taakse. Kiinntin poskisoljen ja tarkistin, ettei mikään jännyt kierteelle. Nostin satulan maasta, ja Miina potkaisi ilmaa. Tamma ärhenteli satulalle, mutta kun vähän aikaa siliteltyäni sain sen rauhoittumaan. Pystyin nostamaan satulan tamman selkään, ja yritin olla mahdollisimman hellävarainen. Muutaman minuutin kamppailun jälkeen, olin saanut Miinan valmiiksi tuntia varten. Talutin Miinan kentälle, odottamaan muita.

April laittoi meidät alkulämmittelylle kiertämään kentää. Pari hevosta oli todella väsyneen näköisiä, ja ratsastajat joutuivat patistamaan hevosiaan liikkeelle. Miina oli ihanan virkeä, muttei mikää Durasell- pupu. Piakkoin April käski meidät raviin. Annoin pohkeita Miinalle, ja tamma syöksähti raviin, jossa oli mukavan helppo istua. Teimme paljon voltteja, jotta saimme hevosemme taivuteltua. Lopulta aloitimme varsinaisen tehtävän. Pitkien sivujen keskellä pysähdyimme, joista jatkoimme vuorotellen volttiin ja pääty-ympyrään. Olin jonossa toisena, ja lähdin, kun Titta oli tarpeeksi kaukana. Menimme käynnissä pitkän sivun puoleen väliin ja pysäytin tamman. Seisoimme pari sekuntia ja annoin sille pohkeita. Teimme pääty-ympyrän, jonka yritin pitää ympyränä. Ratsastin kulmat mahdollisimmat tarkasti ja pidin katseeni edessä. Tulimme taas pitkälle sivulle ja pysähdyimme. Annoin pohkeita ja ohjasin Miinan voltille. Se meni nätisti, ja olin todella tyytyväinen Miinan työhön.
- Ja sitten vaihdetaan suuntaa, April kertoi. Käännyimme ja teimme samat asiat, mutta toiseen suuntaan. Lopuksi harjoitimme näitä myös ravissa.

Seuraavana oli vuorossa kolmikaarinen. April laittoi onnekseni tötsiä matkan varrelle, että homma saattaisi jopa sujua. Olin onneksi vasta toiseksi viimeisenä ja pystyin katsomaan toisten suorituksia. Ensiksi teimme puoliympyrän, jonka jälkeen suoristimme hevosen, sen jälkeen uusi puoliympyä toiseen suuntaan, hevosen suoristus ja vielä viimeinen puoliympyrä taas erisuuntaan. Kun olimme tehneet tämän pari kertaa, ja todenneet, että se olikin yllättävän helppoa April keräsi tötteröt pois meitä avustamasta.
- Ja kokeillaan sitten ravissa, nainen sanoi. Kun oli minun vuoroni, annoin pohkeita Miinalle ja menimme hyvän tien. Katseeni pysyi ylhäällä ja kädet vakaina. 
- Oikein hyvä Alex! April kehui.

- Eikö ollutkin kiva tunti? April kysyi samalla kun söimme makaronilaatikkoa.
-Oli, ja rakastuin Miinaan heti.
- Ihan kivaa oli joo. 
- Mm, tää ruoka on ihan törkeen hyvää.
- Niinpä, mä ainaskin pyydän reseptin, joku mumisi lumoutuneena. Ruokailu jatkui iloisesti poristen.

Illemmalla luvassa olisi vielä klippausvinkkejä, sekä leffan katsomista, joten menin huoneeseeni ja taisin nukahtaa sinne.

[titta]

Syysleirin eka päivä! (vapaa ajalla)

Kun vapaa aika alkoi kaikki ryntäsivät heti yläkokon yhteiseen olohuoneeseen pelaamaan pelejä sun muita asioita mutta ennenkuin liityin itse hauskan pitoon käväisin tarkistamassa meikkini ja vaihtamaan päälleni jotain muodikkaampaa.
-Titta, joko sä tuut? Ilona ruikutti ovelta. Vilkaisin serkkuani ja pyörittelin silmiäni, maalasitytöt ovat joskus aika rasittavia, pakkohan välillä on katsoa itseään peiliin ja laittaa meikkiä!
-Joo, joo! Mä vaihdan vielä tän kaameen paidan johonkin fiksumpaan.. Mutisin Ilonalle ja katosin kaivelemaan kassejani.

Kun olin kolunnut kaikki kuusi kassiani löysin viimeisestä kassista sopivan ja siirryin muitten seuraan. Istahdin olohuoneeseen Hannan sekä Ilonan viereen totuus vai tehtävä? - peliin. Kun  tyhjä limsa pullo pyöräytettiin ja minulta kysyttiin totuus vai tehtävä, vastasin tietenkin tehtävä.
-Saanko mä keksii sen!? Ilona hihkaisi pilke silmäkulmassaan. Kuului pari "ookoo" huutoa joten ilona alkoi kertomaan tehtävää.
-Sun pitää pukee seuraavalle tunnille mun kumpparit! Tyttö nauroi. Näytin maailman ärsyttävimmälle tyypille kiltä ja nyökkäsi laimeasti tmän tehtävään.

-Hyi, elkää viittikö! Irvistin nojatuolissa pussaileville Alexille ja Ilonalle. Ilona naurahti Alexin sylistä ja kääntyi taas poikaystävänsä puoleen. -Hyi elämä.. Mutisin itsekseni a nappasin sohvalla olevan kaukosäätimen ja aloin vaihdella kanavia.
-Ei sieltä tuu mitään! Lissu valitti lopulta ja sammutti telkkarin. Mulkoilin tyttöä, hän oli sammuttanut juuri lempiohjelmani.
-Mitä tehään? Hanna puolestaan kysyi ja valui laiskasti alas sohvalata lattialle. Koko porukka mietti hetken ennenkuin joku älypää hihkaisi: Piilosta! " Mä oon kaksikymmentä Luna!" Alex nauroi. Mutta suostui silti porukan mukaan leikkimielisesti.
-Mä jään tänne1 Kieltäydyin ja painoin taas telkkarin päälle kun mut olivat häipyneet. -Miten lapsellista! Mutisin ja uppouduin taas katselemaan telkkaria..

[Liisa]

Syysleiri

Bussi pysäytti ja minä nousin pihalle raikkaaseen syysilmaan. Raahasin mukanani kassia, jossa oli kaikki tarvittava. Lähdin kävelemään Yläkokon ratsastuskoululle. Tallin pihassa olikin jo Iida ja April sekä joitain leiriläisiä. Hölkkäsin heidän luo.
-Terve Liisa, Iida ja April tervehti.
-Moi vaan kaikille, sanoin.
-Nyt kaikki taitaa olla koossa. Jaetaan mökit! April ehdotti.

Kun olimme vieneet tavarat mökkiin ja vaihtaneet ratsastusvaatteet, alkoi April jakammaan hevosia.
-Hanna ja Origo, Ilona ja Dana, Luna ja Hurmaus, Titta ja Jaakko, Alex ja Miina sekä Liisa ja Tumppu, April luetteli ja kaikki juoksivat talliin varustamaan poneja.
-Äh, pysy paikoillas poni! Kuulin Ilonan mutisevan.
-Liisa, onks toi sun heppa kiva? Hanna kysyi.
-Joo, toivottavasti Tumppu ei oo samanlainen kun Ria, villi, nauroin. Vihdon sain satulan puoliverisen selkään ja kiristin vyön. Joukko ihmisiä talutti hevoset pihalle ja nousimme selkään.

-Ja tehkää paljon ympyröitä ja voltteja! April huuteli kentän keskellä. Tumppu meni hyvin rauhallisesti, eikä meillä ollut suurempia ongelmia. Tunti kesti n. tunnin ja sitten menimme hoitamaan hevoset. Tänään olisi vielä paljon tehtävää.

[April]

Toka päivä 18. lokakuuta

Aamuherätys oli selvästikkin monelle ei_niin_mieluinen homma, sillä näin monta väsynyttä kasvoa sinä aamuna kävelevän tarhoilla ja viemässä hevosia ulkoilemaan. Kaikista pirteimmältä omaan silmääni vaikutti Lissu, joka talutteli kahta ponia hymyssä suin. Hän taisi olla aamuvirkku, toisin kuin vaikka Alex, joka raahusti viimeisenä tallista ulos - tukka pystyssä - muutaman hevosen kanssa ja hieroi silmiään yrittäen saada viimeisetkin unenrippeet pois. Hevoset ja ponit saatiin kuitenkin ripeänpuoleisesti tarhoihin, joissa ne alkoivat rouskuttaa heiniään. Leiriläiset suuntasivat nokkansa kohti aamupalaa. Itsekään en ollut hirveän pirteänä ja join nopeaan tahtiin muutaman kupin kahvia, jos se vaikka saattaisi piristää. Aamupalan jälkeen, jonka sai syödä ihan kiireettä, haettiin hevosia jo taas sisälle ja valmistauduttiin ekaan tuntiin. Siinä vaiheessa porukka oli jo piristynyt ja jokainen oli urkkimassa uteliaana tuntilistaa, kun Iida sellaisen ilmotustaululle laittoi. Ja tältähän se näytti siis:

klo 10.45 Esteitä, noin 60cm
Luna - Acce
Hanna - Kämpe
Ilona - Peppi
Liisa - Jutta
Titta - Dani
Alex - Halla

- Hei, jes me hypätään esteitä!
- Ja mä sain Jutan, joka oli mun toiveissa. Toivottavasti se on kiva!
Hihkaisi Lissu, johon Luna hieman nauroi, ei kuitenkaan mitenkään ilkeästi.
- Se on ihan kiva. Ainakin, jos sen pään saa pysyyn ylhäällä ja pysyy selässä pukeissakin...
Lissun ilme oli hämmästynyt, mutta tyttö ei vaikuttanut kauhistuneelta kuitenkaan.
- Noh, enköhän mä yhdelle pikkuponille pärjää...
Luna nyökkäili vähän virnuillen vielä, mutta Ilona kuitenkin totesi, että Lissu pärjäisi Jutta ponin kanssa ihan hyvin, sillä nuori neiti oli itse mennyt ponilla viimeksi.
Tytöt lähtivät kohti satulahuonetta ja niin plus Alex myös ja listan tykö jäimmekin vaan me Iidan kanssa, kun höpötimme
keskenämme iltapäivän maastosta. Siihen tulisi monta ratsukkoa ja noh, saattoi vain toivoa, että kaikki menisi hyvin isollakin porukalla...

Olin seurailemassa Iidan tuntia ja nostelin maahan kolisevia puomeja. Ja niitähän kolisikin ja aloin vahvasti epäillä, että yhdellä ponilla ja ratsastajalla oli vastaani salaliitto. Tumps, tumps, tumps. Kuului taas ja puomit rytisivät maahan.
- Voi hyvää päivää! Tää ei voi olla todellista...
Tuskastelin kovaan ääneen, kun menin taas nostamaan puomeja. En kuitenkaan ollut vihainen vihainen, vaan lähinnä minua huvitti.
- Nyt kyllä luovutte tästä salaliitosta "laitetaan April oikein töihin tiputtamalla kaikki puomit" Titta ja Dani!
Huudahdin ratsukon perään, kun korjasin estettä. Kuulin Iidan nauravan tuolillaan istuen katsomoa lähellä ja antavan ohjeita Titalle paremmasta lähestymisestä esteelle. Parivaljakon meno oli tunnilla aika vallatonta... Tummanpunakutrinen tyttö vain oli virnistänyt minulle ja pikkuinen Dani oli vain pärskinyt ja tepsutellut tyytyväisenäeteenpäin. Puistelin päätäni ja jäin katsomaan uusintasuoritusta esteen vierelle. Kiinnitin itse huomiota - jos nyt ei lasketa Tittaa ja Dania - niin Hannaan ja Kämpeen, joilla meni hyppiminen hyvin. Kämpe oli suloinen näky ja oli innoissaan työskentelemässä koko tunnin.

Kuvaa Iidan estetunnilta. Hannan ja Kämpen hyvää yhteistyötä (:

Tunnin jälkeen sitten purettiin hevosia ja vietiin niitä ulos taas. Ruokailu oli vähän yli yksi, josta sitten olisi suuntana Newerra, kun kamat olisi pakattu kasaan. Iida sai kiitoksia kivoista tunneista ja tallin ponitkin saivat kehuja. Leiriläiset pakkasivat kimpsunsa ja kampsunsa ja tulivat parkkikselle, josta lähdettiin kahdella autolla kohti Neweä. Osa Iidan kyydissä ja osa Aprilin. (päivä jatkuu --->)

---

Iltapäivä 18.lokakuuta Newerrassa

Neween saavuttiin innokkain mielin ja leiriläiset lähtivät asuttamaan vanhaa aittaa, jonne oli laitettu lämmitystä päälle jo ennakkoon, jotta yöllä ei tarvisi palella.
- Hyi täällä ois varmaan pelottavaa nukkuu joskus yksin. Tää on just tämmönen vanha ja nariseva rakennnus ja ulkoo kuuluu kaikki äänet...
- Ja tässähän on lähellä semmonen hylätty tila. Tyyliin keskellä mettää, kuka siellä edes joskus haluis asua? Vähänkö  creepyä...
Tämän totesi Titta, joka sai murhaavia katseita osakseen, sillä kukaan ei halunnut kuullla kummitusjuttuja, kun he nyt joutuivat yöpymään tässä vanhassa "pelottavassa" aitassa.
- Mistä sä muka oot tommosen kuullu? Ei täällä oo mitään kummituksia, eikä tiloja...
Tuhahti Ilona, mutta Alex pisti väliin.
- On siellä metsässä semmonen vanha hylätty tila. Siellä on joskus ollut hevosia, mutta ei enää pitkään aikaan. Satu, Leijan omistaja, kerran myös kerto mulle kuinka se sen lämppäritamma oli käyttäytyny tosi oudosti lähellä sitä tilaa...
Ja tästähän alkoi väittely koko asiasta ja kaikesta oltiin puolesta ja vastaan. Osa oli kuullut juttuja neweläisiltä ja tiesivät, että tila oli järven toisella puolen.
- Mut hei, arvatkaa mitä?! Ja moni kysyvä katse kiinnittyi Lunaan, joka tämän sanoi. - Mehän mennään tänään maastoon, jonka April vetää, joten... Kysytään voidaanko me ratsastaa järven toiselle puolen?
Porukan suut kääntyivtä innokkaaseen hymyyn - Jooo, Kysytään!! Tuli monesta suusta. Höpötys muuttui nauruksi ja spekuloinniksi mitä ihmettä he metsässä näkisivätkään.

---

Tähän väliin, vaikka haluattekin toki kuulla heti, mitä maastoreissulla tapahtui, otetaan kuitenkin Aprilin teoriatunti. Päätin
totetuttaa tän sillai kysymyksien muodossa, joihin voitte vastailla sitten oman tietämyksenne mukaan.
Ja jotta tästä ei tulis ihan tylsiä ja samanlaisia vastauksia paljon niin älkää jooko Googlettako...? (:
koska niin: A) se olis tylsää, B) tää ei ole TIPPAAKAAN vakavaa. Ja vielä C) haluisin tietää ihan mielenkiinnosta teidän tietotasoo asiasta.

Ja tää teoriahan käsittelee hevosten varusteita, hoitovälineitä ja kaikenlaisia tavaroita liittyen heppailuun. Varusteiden nimiä, käyttötarkotuksia ja kaikenlaista mitä nyt oonkaan keksiny :D

Linkki kyssäreihin ----> Teoria_kysymykset_hevosten_varusteet_aiheesta <----

 --> Vastaukset voi lähettää tähän topaan, kuten maksutkin (: Tai jos haluaa, että muut ei niitä näe niin yksärillä mulle :D

---

maasto --->

Ratsukot maastoon näyttivät tämmöisiltä, kun ne ilmotustaululle laitettiin ylös:
April - Jack
Luna - Hippi
Hanna - Jessi
Ilona - Suffeli
Liisa - Bea
Titta - Ada
Alex - Dongo
Iida - Aya

Olimme myöntyneet Iidan kanssa käymään vanhalla tilalla, kun kaikki olivat sinne niin vinkuneet. Itse otin
kärkihevoseksi Jackin, sillä se oli luotettava ja varma valinta. Iida pitäisi perää oman kullannuppunsa Ayan kanssa.
- Titta ja Alex muistaa sitten laittaa suojat! Dongolle buutsit etusiin ja Adalle takasiin hivutussuojat, niinku aina. Ja niin
Liisa ota Bealle martingaali, se auttaa vähän sen pään nostelun kanssa ja säpsyilyn.

Porukka kokoontui tallipihalla hevosineen ja kukin pysäytti hevosensa johonkin ja ponnasi selkään, kiristeli vöitä ja
sääti jalustimia. Viimeisenä tallista tuli Alex Dongon kanssa, joka laahusti pää pitkällä, kun blondi poika veti sitä
mukanaan eteenpäin. Ilona purskahti nauruun valkoisen Suffelin selässä ja yritti tukahduttaa kauhean käkätyksen
huiviinsa.
- Onko Dongolla vähän jarrut päällä?
Irvailin kun Alex toi vuoniksen viereeni ja hyppäsi selkään. Poika vaan mulkaisi minua ja Dongo veti päänsä alas ja
yritti nuuhkia maasta ruokaa. Alex nyppäsi ruunan pään ylös ja sääti jalustimia. Minä hymyilin ja katsoin, että kaikki oli
nyt koolla ja valmiina. Titta vielä kiristi vähän Adan vyötä.
- Noh kyllä se Dongo siitä herää, koska se on oikee maastohirmu, vaikka ei aina uskos...
Tokaisin Alexille joka näytti epäilevältä. Huusin kaikille järjestystä ja että lähdettäisiin menemään. Iida pitäisi perää.
Lädin ekana Jackillä kohti maastoihin vievää tietä ja katsoin, että jokainen otti oman paikkansa jonossa. Suffeli piti
laittaa heti Jackin perään, sillä se aina ohitteli kaikkia jonossa, jos joutui hännille. Nytkin poni varmaan järsi tinkerin
häntää, kun ei päässyt ohi ja tikitti aivan perässä kiinni. Ihme tapaus.

Ratsastimme järven rantaa vievää polkua jonkin matkaa, isomman puusillan yli, joka ylitti järvestä lähtevän joen. Silta oli
tuttu monelle hevoselle, mutta Bea vähän säikähti jotain lintua, joka pyrähti lentoon ja teki jättimäisen loikan sillan
puolesta välistä polulle. Lissu pysyi juuri ja juuri kyydissä, jota ihmettelin, sillä se oli jäätävän iso peruranloikka ja ihan
yhtäkkiä. Lissu tiukensi ohjasotetta ja rauhoitteli Beaa, joka steppasi hermona.
- Et sä Bella kulta ole mikään gaselli, vaikka luuletkin niin... Senkin höpsö.
Lissu tokaisi tammalle, kun jatkoimme matkaa. Kuulin Titan naurahtavan, joka tuli Bean perässä Adan kanssa.

Lopulta pääsimme vanhalle tilalle. Tilan avara piha ei ollut kasvanut vielä umpeen ja vanhat rakennuksetkin olivat ihan
hyvässä kunnossa, paitsi vanhan pihattotallin ovet repsottivat kun olivat tippuneet saranoiltaan tuulen niitä runnellessa.
Kauempana näkyi myös vanha asuinrakennus, jonka kuistilla savoi pieni koivunvesa.
- Hyi tää on pelottava paikka...
- No ei edes ole! Ei täällä oo mitään paitsi jotain lahoja rakennuksia. Jee, jee...
Tämä kommentti kuului Lunan suusta ja tyttö oli jatkamssa, mutta keskeytin Hipin selässä nököttävän tytön, kun yhtäkkiä
huudahdin aika kovaan ääneen.
- Hei, tuolla! Tuolla on joku! Tuolla ikkunassa!
Jokaisen ratsastajan pää kääntyi salamana vanhan talon suuntaan. Ilmeet olivat kauhistuneita ja hiljaisuuteen sekoittui
yhtäkkistä pelkoa. Iida katsoi minuun nopeasti ja vinakkasin hänelle silmää. Nainen huomasi ja virnisti. Iida tajusi
homman ja lähti heti mukaan.
- Ei siellä mitään...
Alex oli sanomassa ja ihan varmana, mutta sitten Iida huudahti:
- Hei, mäkin näin sen. Ja... Kuulitteks te ton? Ihan, kun joku läimäyttäis oven kiinni. Ja askeleita...
Iida vaikeni ja kaikki olivat aivan hiljaa. Pystyin tuntemaan oudon jännityksen ilmassa. Aivan kuin saaliseläin, joka jähmettyy pelosta, kun se tajuaa saalistajan olevan lähellä.
- Se tulee tänne! Tuolla nurkalla! Äkkiä nyt pois täältä! Vauhtia!!!
Ja hän napautti Ayan kylkiin pohkeet niin, että tamma hypähti laukkaan. Jokainen leiriläinen oli ihan kuutamolla, mutta
pysyi tiukasti selässä, kun ponit ja hevoset lähtivät nelistämään tallipihasta äkkilähdöllä. Käänsin Jackin nopeasti ympäri ja kannustin sen laukkaan. Suffeli lähti samantein neliin Jackin perään ja jokainen muukin hevonen toistensa perässä. Ne eivät maastoile paljon yksin, joten kun johtajahevonen lähtee lähti muutkin. Kuulin muutaman kiljahduksen ja kauhean töminän ja kavioiden rummutuksen, kun porukamme kiisi metsätietä eteenpäin. Pystyin vaan kuvitella porukan ilmeet ja sen kuinka jokainen oli tarttunut tiukasti ratsunsa harjaan tai mistä nyt ohi saanut kiinni, juuri ja juuri pysynyt satulassa äkkilähdössä ja pitää nyt kaikinvoimin kiinni nelistävän hevosen selässä, kun metsä kumminkin puolin vilisee ohitse. Nauroin ääneen ja kannustin Jackiä lisää ja ohjasin sen kohti tulevaa peltoa, joka oli sen hiekkatien päässä.

Pelto tuli vastaan ja "villilaumamme" pölähti syyspellolle metsästä ja varisparvi toisella puolen lähti hyvin vikkelään pois. Jarruttelin Jackin vauhtia ja käänsin sen isolle ympyrälle, jossa jarruttelin tinkerin vauhdin raviin ja käyntiin. Leiriläiset ottivat mallia ja jokainen ratsu alkoi hidastaa ja rauhottua. Itselläni oli naamalla leveä virnistys ja Iida tuli rotevan Ayan kanssa kävelemään vierelleni.
- Meille ollaan niin vihasia.
Nainen tokaisi, mutta hänkin hymyili kuin pahinkin piru. Pieni jekkumme oli onnistunut täydellisesti.
- That's true.
- Mä niiiin tapan sut April!! Voi v**tu sun kanssas nainen!
Kuului samantein ja nauroin vain.
- Noh, noh ei saa kiroilla se on rumaa.
Ilona pudisteli päätään, mutta hymyili myös vähän. Eihän ihan niin vihainen ollut, mitä antoi olettaa. Punapää yritti pidätellä Suffea, joka oli vähän innostunut nelistämisestä enemmän.
- On kanssa rumaa tehdä tommosia temppuja! Mä meinasin lentää täältä selästä!
- Mutta et lentänyt, siinä on ero. Ja oishan se ollu kyllä kauheeta, jos se kummitus olis syönyt sut...
Kettuilin vaan takaisin ja katsoin Hannaa, joka näytti vihaiselta Jessin selässä ja puisteli päätään. Alex nyhti Dongon päätä ylös heinistä tämän tästä ja tuhahti minulle.
- Ei siellä mitään kummitusta ollut! Te vaan pelottelitte noita likkoja! Just joo...
Iida puuttui keskusteluun Ayan selästä tällä kertaa nauraen Alexille.
- Ja sähän et yhtään pelästynyt mitään, ethän prinssi rohkea?
Alex mumisi tähän jotain ja kiskoi taas Dongon päätä ylös. Vuoniksen suusta törrötti heinänkorsia.

Jatkoimme vielä matkaa tämän episodin jälkeen ihan rauhassa, vaikka Suffeli ja Jessi pukittelivatkin kuulemma minkä kerkesivät, koska me oltiin Iidan kanssa "saatu ne ihan sekasin". Kukaan ei kuitenkaan tippunut koko maastoreissun aikana selästä ja saimme mukavan loppumatkan. Kiersimme järven toista reittiä, mikä oli kaunista järvimaisemaaa pitkän matkaa ja pysähdyimmekin yhteen avarampaan kohtaan hetkeksi ja anoimme hevosten juoda järvestä.

Saimme vielä Iidan kanssa kuulla kunniamme loppureissusta, kuinka olimme "lapsellisia pöljiä". Kuitenkaan kukaan ei sanonut, että olisi ollut ihan kamala reissu tallilla, joten luulen, että onnistuimme maastoreissun vetämisessä ihan ookoosti. Tallilla hevoset purettiin, hoidettiin ja vietiin tarhaamaan. Tämän jälkeen oli vapaa-aikaa ja muistutin porukkaa laittamaan kamerat lataukseen, jotta irtohypytystä voisi kuvailla sitten maneesissa.

Ruokailu oli kuudelta ja minulta udeltiin, ketkä hevoset olisi irtohypytyksessä. Olin ajatellut Adaa ja Beaa, mutta Ada oli jo vanha ja se oli tehnyt nyt paljon estetunteja, joten korkeat esteet eivät tekisi hyvää sen jaloille enää tänään.
- No oisko toiveita kuka ois kiva lisä Bean kanssa? Bea hyppää tosi isoja, joten se on hienoo katteltavaa ja tamma tarvii muutenkin paljon aktiviteettia.
- Suffeli! Se on niin söpö ja kuvauksellinen.
Ehdotti Luna ja muutama nyökytteli pöydän ympärillä myös päitään.
- Joo, mut se voi olla vähän hankala Bean kanssa, kun se on ori....
- Mites Jessi? Sekin on aika kuvauksellinen pörrökasa ja inokas hyppääjä.
Kuului myöntäviä vastauksia ja päädyimme meidän raudikkoon shetutammaan.


Irtohypytys
Maneesi laitettiin kuntoon ennen hyppivien elukoiden sinne tuontia. Rajasimme puomeilla ja naruilla maneesiin radan, jonne rakensimme esteet. Ulko-ovet rajattiin myös pois ja ylimääräiset puomit ja tolpat olivat siellä. Ensin tehtiin pieneimpiä esteitä, jotka olivat Jessille ja myös Bea voisi niillä vähän lämmitellä. Vaikkakin tamma voisi vain laukata esteiden yli, niin pieniä ne olivat korkealle holsteinille.


Ja irtohypytyshän meni hienosti! Jessikin innostui heti hyppimään ja yritti laukata tosi lujaa, jotta pysyisi ison Bean perässä, kun tamma hyppi pienempiä esteitä alkuun. Shetun pitkäksi jo kasvanut pörröharja vaan hulmusi, kun se pomppi kuin kenguru. Tässä on hypytyksen paras kuva, kun Jessi on sydänlankku_pystyllä.



Bea innostui myös isommilla esteillä näyttämään taitonsa oikein kunnolla. Korotimme tätä tiettyä okserin tyylitä estettä jopa 120cm asti ja tamma hyppäsi sen ihan innolla. Sen korkeampia Bea ei enää päässyt puhtaasti, mutta upeasti tamma hyppi metrisiä ja yli. Oikea estetykki! :D

Kummallekin Jessille ja Bealle annettiin porkkanoita urakan jälkeen ja ne pääsivät vielä hoitamisen jälkeen takaisin tarhailemaan. Iltapala oli vielä yhdeksältä ja porukka sai sen jälkeen keksiä omaa vapaa-aikaa ennen nukkumaanmenoa.


 ~ Saa maksella miten tykkää tätä päivää... Teoriatunnin vastauksia otan oikein, todella mielelläni vastaan ainakin :D // April

[April]

19.10.-14

Valitettavasti vika päivä ei mennytkään ihan leiriläisten odotusten mukaisesti, sillä... Porukan keskuudessa tuli ilmi muutama oksennustauti tapaus. Tämä oli kovin harmillista ja koko vika päivä jouduttiin perumaan tämän takia. Hevoset oli kuitenkin tyytyväisiä, kun sai vapaata, jos jotain postiivista tässä haluaa nähdä :D Saatiin kuitenkin tämmönen kiva leirikuva kaikista otettua - ennen vatsatautia ., jonka jokainen leiriläinen sai itselleen:

(kuva_tähän_tulee)



(joo siis täähän ei ollu yhtään läpinäkyvä syy, et olin liian laiska tekee tätä loppuun asti... xP)

Mutta joo ei tarvi maksella tätä vikaa päivää, mut tosta toka vikasta päivästä otan mielelläni vielä tarinoita vastaan (: // A