"Moi Haamu, mä en nyt ehtinyt jäädä teille mutta jätin sulle, tai sun ponille ostamani loimen muovipussiin oven suuhun." selosti Marika-täti puhelimessa.
"Kiitti kovasti Marika, vaikka Piksu poju ei ole mun mutta kiitos kovasti... ja kutsu mua Hannaksi mieluiten, en oikein tykkää nimestä Haamu " pälätin.
"Poju? luulin ponin olevan tyttö... no, heippa Haamu eikun Hanna" Marika sanoi ja sulki puhelimen. Odotin jo näkeväni loimen, heti kotiin tultuani kaivaisin sen esille. Eikun taitaisin kantaa sen suljetussa muovipussissa tallille ja katsoa sitä vasta siellä. Lähdin harhailemaan kotiin. Sää oli kerankin keväinen, en palellut vaikka jalassa oli vain liilat converset ja nilkkasukat. Kotona halusin katsoa pussiin nähdäksen Pikolle ostetun fleeceloimen. Olikohan se sellainen vihreä-ruskea jota olin toivonut, ei varmaan kun olin sanonut että haluaisin vaalean vihreän loimen.
Mustat tennarit jalassa ja vaateina verkkarit sekä sininen ja harmaa tallitakki. Otin viimeiset askeleet talliin ja kiiruhdin yläkertaan josta löysin Lyydian juttelemasta. Moikkasin Lyydiaa ja lähdin kohti pikkutallia. Olin juuri oven kohdalla loimipussi kädessä.
"Mikä toi on?" kysyi Lyydia.
"Loimi, Pikolle" vastasin.
"Saanko nähä" tyttö kysyi. Mietin hetken mutta päädyin ratkaisuuni.
"joo, älä näytä mulle haluun sen olevan yllätys" totesin. Lyydia käveli luokseni, otti pussin ja katsoi. Sitten tyttö purskahti hysteeriseen nauruun ja ojensi pussin takisin. Lyydia kikatti jotain todellisesta yllätyksestä.
Mietin Lyydian sanoja astellessa Pikon luo. Poimin pikkutallin hyllyköstä Pikon harjat. Riensin ihanan pörröponini, Pikon luo.
"Moi Piksu" sanoin ja rutistin ponin kaulaa. Pörröinen poni tuuppasi minua naamaan ja kaaduin päistikkaa karsinan pohjalle. Nauraen kömmin pystyyn ja käkätin Pikoa vasten.
"Hassu poni" mutisin. Harjailin hihitys puuskien lomassa Pikon tuuhean karvan puhtaaksi. Harjattuani hetken olin täysin karvainen, samoin kuin harjat ja karsina siitä kohdasta. Puhdistin vielä ponin pienehköt shettis kaviot.
Hei muuten, nyt oli aprilli päivä ja olimme huijaneet opettajaa liitulakuilla mutta minua ei oltu huijattu. Pikollekin olisi aprilli pila, hyväntahtoinen ja hauska sellainen.
"Kuule Piksu, mulla on sulle vaaleanpunainen loimi" sanoin ponille hieman hihittäen, ymmärsiköhän se? Ei varmaan, ihan sama.
"Aprilliä, aprillä, syö silliä, juo kuravettä päälle" hihkuin. Hah, taisin olla aika naurettava näky hihkuessa aprillipiloja ponille. Heh, nyt saisin itse nähdä loimen jossa Lyydian mielestä oli jotain hauskaa. Kaivoin pusssista esille uuden... vaaleanpunaisen loimen. Älähdin ihmetyksestä, nyt ymmärsin mikä Lyydiasta oli ollut niin hauskaa.
"Se ei tainnut olla aprilli pila" sanoin Pikolle mutta silloin tajusin että kyseessä oli Marikan aprilli pila. Toivottavasti Piko olisi sösö "aprilli loimessa"
kuva loimesta
Hanna ja Piko 11HM
Haamu... Ihan hassu lempinimi :D Ja lilat converset, aah ihanat! <3 Vähän pisteli silmiin noi kirjotusvirheet ja eniten nää: aprillipäivä on yhdyssana, kuten myös aprillipila. Pikasesti voi aina kirjotusvirheitä tarkastella, ennen julkasua mielestäni (: Mut siis juu tää oli hauska tarina, kun et missään vaiheessa ollut niin utelias, että katsoisit millainen loimi olisi luvassa vaan vasta ihan lopussa. Annoit Lyydiankin katsoa loimea, mutta et itse kurkistanut :D Itse olisin samantien katsonut super_uteliaana_ihmisenä xP Mut voi kun pystyn kuvitteleen Pikopapan tohon söpöön vaaleenpunaseen loimeen puettuna! Ihana mielikuva <3 :D Kivaa, kun muistit aprillipäivän ja kirjottelit siitä merkinnänkin. Ja toi kuva oli plussaa mielikuvan puolesta (: Pisteitä: 3 // April
