|
Post by Kaisu on Apr 23, 2016 14:48:53 GMT 2
| Peppiina, "Peppi"
- russponi, 124cm
- List item 2
- List item 3
|
|
|
|
Post by Pau on Apr 25, 2016 6:43:51 GMT 2
1 ~ Comeback to Newe 25.4. Pau pyöri Newerrassa vuonna 2013 ja ehti hoitaa kahtakin ponia. Hän oli silloin pikkuinen kakkosluokkalainen, ja hänen määrätietoisuus ja tarmokkuus oli hupaisaa katseltavaa. Hän juoksi pikkuisen hoitoponinsa karkumatkalla läpi kaalipeltojen ja kylänraittien löytäen ilkikurisen ponin jätskikiskalta maistelemasta uusia makuja... Toivottavasti kukaan ei enää järkyty niin, kuin jätskipallonpyörittäjä silloin. Hauskoja seikkailuja on silti luvassa!
Reilu viikon takaa:"Äitiäiti, saanko mä ponin!?" Pau oli hihkunut äitinsä hihassa lähes roikkuen, kun kuuli, että Kaisu on ostanut Newerran. "Voi, onkohan Piko enää siellä - !" Paun innokas papatus oli ylitsepulppuavaa ja vauhdin vuoksi meni ihan läpi Kaisun korvien. "Rauhotu hyvä lapsi!" äiti sanahti ääntään hieman korottaen. "Pääset pian katsomaan itse. Ja tottakai saat nyt ponin, mutta se menee kyllä myös tunneilla, yhtä lailla kun muutkin! Saat tulla tunneille jos haluat päästä hyppäämään", äiti jatkoi rauhallisemmin, arvaten, ettei ylienerginen pikkulikka kuitenkaan jaksaisi huolehtia ponista joka ikinen päivä. "Mutta äitii! Tahon ratsastaa joka päivä! Mikä päivä me mennään?" Äiti huokaisee syvään ja lupaa viedä Paun seuraavana päivänä tallille. --- Pau hyppelehti iloisena tallille suoraan koulusta, heittäen vain repun eteiseen. Hän halusi heti päästä uuden ponin luo! Peppi asui Tinjan kanssa pihatossa, ja Pau meni riimun ja narun kanssa pihattotarhaan. Peppi oli jekkuilijaponi, mutta kun Pau keksi silitellä vain rauhallisempaa Tinja-ponia, Peppikin kipitti katsomaan, kuka oikein tuli tarhaan. Pau oli oppinut salamannopeaksi riimunlaiton kanssa, ja pian Peppi olikin jo talutettu puomille harjattavaksi. Pau pääsisi kentälle ensimmäisten tuntilaisten kanssa ratsastanaan Kaisun valvovan silmän alla. Kolme muuta tyttöä olivat Paun alakoulusta ja saivat ratsuikseen Tinjan, Taikan ja Dongon. Tunnilla Peppi yritti oikoa kaikki kulmat ja olla muutenkin hankala, Tinja taas vaati kovasti jarruja - Taika innostui vain töltätessä ja Dongo jumitti tunnin alusta loppuun, kuten kuulemma oli tavallista. Että jaksaakin tämä poni temppuilla! No, oles nyt kunnolla. Äh, vähän enemmän pohjetta, noin.. Nyt tuli hyvä kulma, ei oikonut! Jaa, seuraavaksi ravia.. Oho, se juokseekin jo! No jopas on ketterä poni. Vaan on se niin suloinen, ajatteli Pau. Niin, tästä se arki lähtisi rullaamaan.
|
|
|
Post by Pau on May 16, 2016 19:49:17 GMT 2
2 ~ Peppi pelleilee 16.5. Onnistuinpas nappaamaan hassun kuvan Pepistä :3
|
|
|
Post by Pau on Jun 17, 2016 16:40:00 GMT 2
3 ~ Leikkitunti 11.6. Äiti oli päättänyt pitää leikkitunnin tallilaisille, ja tottakai mä ja Peppi lähettiin mukaan. Peppi oli mulle jo ihan tuttu ratsu, ja siksi oli ok mennä ilman satulaa. Mä ihan varmaan pysyisin selässä, se oli saletti juttu se! Musta oli tylsää kiertää kenttää ja alkukäyntejä, oisin halunnu jo leikkimään, mutta ainakin eräille käyntihumputtelu oli ilmeisen tärkeää - jotkut hepat oli niin vauhikkaalla tuulella, että oisivat halunnu heittää ratsastajat heti hiekan tasolle. Peppikin olisi halunnut jo nostaa ravin, mutta tänään se ei kujeillut kummemmin. Suupieleni kääntyivät hymyyn, kun äiti pyysi nostamaan ravin ja tekemään voltteja joka sivulle. Näin sivusilmällä, että Hemmo olisi halunnut lähinnä pysähtyä, mutta Erik sai sen taitavasti nostamaan ravin, joka oli niin pitkäaskelista ja tasaista kun olla voi. Sen sijaan Veetillä tuntui olevan ongelma jos toinenkin pitää Luca rauhassa, ja minäkin sain jarrutella pikku Peppiä, jonka ravi pompotti niin ihanan tutusti. Äiti määräsi ensimmäiseksi hipaksi Cornelian, jonka pitkäjalkainen tinkeri Timppa varmaan saisi meidät nopeasti kiinni. Hänen piti pitää toisessa kädessä raippaa, jolla tökätä kevyesti kiinni ottaakseen. Peppi tikitti kovaa kyytiä aina karkuun, ja seuraavaksi hipaksi päätyikin vanha, hidas, löllöherra Hemmo. Hipan jälkeen me leikittiin peiliä. Ekana peilinä oli Fantsu mulle vieraan tytön kanssa. Fantsu oli tosi nopea pyörähtämään ympäri, eikä temppuillut yhtään, toisin kuin Nio, joka ei malttanut pysyä paikallaan. Niinpä Cia päätyi seuraavaksi peiliksi. Me leikittiin vielä talli palaa -leikkiä, joka oli kyllä ihan sama, kuin koulusta tuttu kuka pelkää mustekalaa. Äiti naurahti, että muisti leikin nimen talli palaa, mutta ei sen oikeita sääntöjä. Niinpä me leikittiin tätä, ja minun piti jäädä ekana keskelle. Kun huusin "Talli palaa!", kaikki muut lähtivät lyhyeltä sivulta kohti toista lyhyttä sivua, mutta mä ja Peppi oltiin nopeita ja saatiin Hemmo kiinni. Yksi kerrallaan jäi kiinni, ja lopussa kaikki muut seisoivat ratsujensa kanssa pitkin kenttää, mutta Fantsu edelleen viipotti aina päästä päähän. Se oli niin vikkelä, mutta lopulta Cia sai läpsästyä tyttöä kevyesti kypärään, ja Fantsusta ratsastajineen tuli uusi hippa. Leikin jälkeen lähdimme kohti rantaa. Tähän mennessä hepan selästä oltiin tultu alas vain kolmesti, mikä oli äitin mielestä kuulemma tosi hyvin. Ja haha, minä en ollut tippunut! Mutta rannassa, kun ratsastin veteen, Peppi riehaantui ja pukitti kevyesti - silloin minä lensin ja plätsähin veteen. Minua nauratti, ja saatoinpa kiljaistakin, vesi oli niin kylmää. Jouduin kuitenkin palaamaan rantaan, koska en ollut vielä heittänyt vaatteita uikkarin päältä pois. No, onneksi talli oli oma koti, niin saisin äkkiä kuivat vaatteet päälle, mutta nyt nautimme vedestä, hepoista ja uimisesta!
|
|