|
Post by Hanna on Dec 7, 2015 20:02:51 GMT 2
Poniini kuunvalossa -Luukku 7 ja 8 Yhditetty luukku kun olen kolme luukkua perässä, köh mutta en enään ;) HANZ JA PONZ
|
|
|
Post by Hanna on Dec 9, 2015 21:47:14 GMT 2
Viestiä Sessiltä - Luukku 10
Lähettäjä:Sessssiponi115@sähköposti.fi Vastaanottaja:hanna.koivulahti@mail.com
Moi!!! Onko sulla ollut kivaa Cicin kanssa, osaatko ratsataa sillä koska jos se on mennyt pillalle kun palaan niin sä joudut maksamaan. Cici on siis ollut mulla pienestä asti ja sekin oli sillon pieni ja me kuulutaan yhteen. -Sessi
Lähettäjä:hanna.koivulahti@mail.com Vastaanottaja:Sessssiponi115@sähköposti.fi
Hei Sessi, Cici on ollut tosi mukava, aluksi oli pieniä ongelmia mutta nykyään se liikkuu nätisti, hyvinä päivinä peräänannossakin. Olen kilpaillut Cicillä muutamia kertoja ja kilpaillaan vielä 16 päivä viimeistä kertaa. Mulle tulee ikävä Ciciä mutta toivottavasti siitä tulee sulle hyvä ratsu ja menestytte kisoissa mikäli haluat kilpailla.
Lähettäjä:Sessssiponi115@sähköposti.fi Vastaanottaja:hanna.koivulahti@mail.com
Tietty mä kisaan ja me voitetaan aina!!
En jaksanut vastata Sessille enään ja suljin vain tietokoneen, pitihän tallillekkin mennä. Oli aina surullista muistaa että Cici ei ollut mun oma poni, se oli Sessin poni tai oikeastaan Elsan mutta Elsa oli Sessin äiti. Mutta siis, tallia kohti!
|
|
|
Post by Hanna on Dec 12, 2015 13:50:18 GMT 2
Tortillaseni -luukku 11 ja 12 Hanna ja Hippi
|
|
|
Post by Hanna on Dec 13, 2015 18:00:18 GMT 2
Sosiaalinen mörrimöykky -Luukku 13
Tutustuttiin Siljaan ja Palleroon
|
|
|
Post by Hanna on Dec 19, 2015 11:41:35 GMT 2
Getting ready luukku 15
Huomenena olisi kisapäivä, varmaankin minun ja Cicin viimeinen kisapäivä. Osallistuisimme kahteen esteluokkaan. Mentäisiin kuusikymppinen ja kasikymppinen. Tänään pitäisi pakata kimpsut ja kampsut sekä vielä oli se tiistai jolloin hoitajille olisi suotavaa liikuttaa hoitsunsa joka tarkoitti Hipin kanssa koheltamista.
”Moi prinsessa, otetaanko pesu huomista varten” lepertelin. Voikko vain etsi taskuistani nameja joita tiesi olevan siellä. Pienen herkun annoin Cicille. Laitoin ponille päähän sinisen riimunsa ja talutin sen vesarille. Sidoin Cicin molemmilta puolilta. Kastoin sienen lämpimällä vedellä. Kastelin likaläikät jotka eivät olleet harjauksella lähteneet. Niihin päälle pistin shampoota. Sama kohtelu hännälle ja harjalle joihin piti laittaa kimoshampoota. Hankalaa tämä Cicin puhdistus kun harjaan, häntään ja päähän piti laittaa kimoshampoota ja muuhun kävi tavallinen vaikka olisihan se kimoshampookin toiminut.
Huuhdeltua kaiken ponin karvasta oli aika antaa kuivua. Hain Cicille fleecen joka toimi hienosti kuivatukseen. Showshinellä selvittelin Cicin harjaa joka alkoi olla jo melkoisen selvää. Hännän selvitys oli yhtä tuskaa sillä hännässä oli pissaa ja kakkaa ja paljon takkuja. Tuskailu tuotti kuitenkin tulosta.
Nätti poni oli loimeen puettuna karsinassa kököttämässä. Voisin pakata sen kaikki kamat jo tänään paitsi harjat voisi olla tarpeellisia aamulla mutta voisin tehdä listaa pakkausta varten jo tänään. Tarvitsisin kaikki harjat, linimentin ja helosanin jotka olivat jo Cicin pakissa. Sitten suojat ja korvahuput koska kisahulina hermostutti Ciciä ja ne vaimensivat ääntä edes pikkasen.
Olin pakannut nämä tavarat Cicin pakkiin jonka jälkeen päätin vaihtaa Cicin satulahuovan korvahuppuihin sopivaksi, mikä varusteratsastaja mustakin oli tulossa? Vielä oli suojat ja martingaalit pakattava niin olisimme kisaready.
Hain karvaisen Hippipallon tarhasta, se köpötteli nätisti minun perässä kohti tallia. Hippi oli niin tasainen ja rauhallinen luonteeltaan, sellainen pyöreä puskaponi jonka kanssa saattoi seikkailla ympäri metsiä ja leikkiä kentällä. Se ei ollut kuin Cici joka oli temperamenttinen kilpaponi joka kaipasi säännöllistä ratsastusta ja uusia haasteita.
Hippiä oli mukava harjata kun ponia ei tarvinnut sitoa kiinni koska se ei kuitenkaan näykkisi tai karkaisi, se seisoi vain paikallaan. Hipin punaruskea karva oli paksua ja takkuista mutta selvittyi huolella harjatessa. Hippi nautti kovin harjauksesta ja hännän sekä harjan availuyrityksistäni. Se nautti rapsuttelusta ja silittelystä, halauksista ja huomiosta. Hippi oli pieni poni joka oli melkein jatkuvasti hyvällä päällä.
Olin taluttanut täysissä varusteissa olevan pikku Hipin maneesiin. Kiristin ponin satulavyötä ja laskin jalustimet. Pian pääsin nousemaan Hipin satulaan. Hippi tuntui paksulta mutta matalalta jos vertasi vaikka Cicin joka oli Hippiä korkeampi mutta kapeampi. Hippi nykäisi ohjaa hieman, sen mielestä voitaisiin jo aloittaa. Niin teimmekin mutta ensin piti pidentää ponin jalustimia.
Rästiluukkujen kirijä ja ponit
|
|
|
Post by Hanna on Dec 19, 2015 11:54:11 GMT 2
Itse kisat -luukku 16 ja 17 Iste kisat oli hävinneet niiltä sivuilta joten en saanut mitään tulosta :( mutta sovitaan vaikka että meni hyvin Hannna ja Ciciliina
|
|
|
Post by Hanna on Dec 19, 2015 21:06:43 GMT 2
Rennosti med Hibs -luukku 18 & 19 Hibs on tosi kivan näkönen mutta Hannasta tuli pikkasen ruma xdd H ja H
|
|
|
Post by Hanna on Dec 24, 2015 13:21:57 GMT 2
Mitä me toivotaan -Luukku 20
Hanna -Cici -Hippi -Lisää aikaa Cicin kanssa -Ikuisuus Hibin kaa -Uusi puheli (vanha on ihan kuollut) -Ridahousut -Suklaata
Hippi -Ruokaa -Ruokaa -Ruokaa -Ruokaa -Ruokaa -RUOKAAAA -Ja herkkuja
Cici -Pukkitaiteen mestariteokset -Vähemmän töitä -RUOKAAAAA -Lisää herkkuja Hannalta -Että ei tarvitse kantaa sitä Sissi kakaraa selässä -Uljas ori
Hanna ja Ponskit
|
|
|
Post by Hanna on Dec 24, 2015 13:24:31 GMT 2
Edes yksi jouluinen kuva Luukku 21 Hanna ja Hippppii
|
|
|
Post by Hanna on Dec 24, 2015 13:26:31 GMT 2
Viimeinen treeni -Luukku 22 ja 23 Uskaltauduttiin vihdoin isoille esteille Cicin kanssa, hyvin hyppäsi Hanna ja Cici toiseksi viimeinen :(((
|
|
|
Post by Hanna on Dec 24, 2015 14:22:49 GMT 2
24.12.15 tänään mä täytin 14 tänään Cici lähtisi, onneksi ei heti aamusta joka tarkoitti että pääsisin vielä katsomaan sitä jos olisin nopea, tosi nopea. Siispä heitin vaatteet päälle ja otin ja lähdin kävelemään tallille. Oli synkeä lokakuu vuonna 2014 oli sateista ja kylmää ja minäkin istuin ja mökötin. Äiti oli löytänyt ”hienon ponin” minulle ylläpitoa varten ja pah en minä mitään Lindan korviketta halunnut. Kaiken huipuksi meillä oli puolentoista tunnin ajomatka koeratsastusta varten.
Olimme perillä ja sadekin oli tauonnut hetkeksi. Meitä vastassa seisoi nuorehko nainen, selvästi ihan liian pitkä jollekin pikkuponille. Äiti jutteli naisen kanssa jonka nimi oli Elsa ja joka omisti tuon ponin, Cicin. Cici oli hänen tyttärensä poni, kaunis ja osaava mutta pikkuinen Sessi ei kuulemma pärjännyt sen kanssa. Selitysten jälkeen Elsa ohjasi meidät sisälle pienehköön talliin, tallissa oli vain kuusi karsinaa ja se oli rakennettu maneesin yhteyteen. Lähes kaikissa karsinoissa oli hevosia, isoja hevosia ei kiitos mä olin shettistyttö henkeen ja vereen! Siellä perällä se minua varten harjattu poni seisoi, korvat kevyesti taaksepäin lepuuttamassa yhtä takasistaan. Se oli uskomattoman kaunis ja saatoin kuvitella itseni sen kanssa, ei kun ei se ei ollut shettis eikä edes russi. Se oli joku welshponi, siro ja pitkäjalkainen ei pieni ja pyöreä.
Koeratsastuksen jälkeen olin aivan myyty, äiti oli vähemmän vakuuttunut kun poni oli yrittänyt purra mutta oli ihan valmis ottamaan sen minulle ylläpitoon mikäli pärjäisin sen kanssa. Näin me sovittiin että jos löytyisi hyvä tallipaikka niin Cici olisi minun, ainakin seuraavan vuoden.Siinä se seisoi, minun kaunis ponini, se katseli minua lempeästi ja hörähti hieman. Kyyneleet kohosivat silmiin nähdessäni ponin ja ajatellessa kuinka paljon olemme ehtineet kokea yhdessä. Kisoja, treenejä, hyppyjä, putoamisia, uittoreissu kesällä, monia maastoja ja paljon muuta. Olin saanut kehitettyä luottamuksen poniin vaikka se joskus heitti minut selästä tai näykki minua niin se oli paljon nätimmin kuin aikaisemmin. Avasin karsinan oven ja menin moikkaamaan ponia, se säntäsi tutkimaan oliko minulla herkkuja. Pieni hymynkare nousi huulille, sama vanha Cici. Oli ensimmäinen kerta kun kilpailisin Cicillä, istuin hermostuneena ponini selässä ja valmistauduin. Edellisellä ratsastajalla meni alku hyvin kunnes ponin pysähtyi ja ratsastaja putosi selästä. ”Ratsukko täytyy hylätä satulasta suistumisen vuoksi, seuraavana radalle Hanna Koivulahti ratsullaan Balevas Cici” hengitin syvään ja ratsastin radalle, pyysin Cicin raville ja yritin muistaa neuvot joita olin saanut. Muistin kierrellä esteiden ympäri ja otin laukkavoltin vaikean okserin ympäri lähtömerkin jo soitua. Laukassa ohjasin Cicin kohti ensimmäistä estettä ja aika alkoi. Cici laukkasi ja mietin pian että mitä teen ja minne olen menossa, nopeasti muistin radan ja lähdimme etenemään, Cici oli innokas mutta sain sen pidätettyä. Tulimme loppujen lopuksi seitsemänsiksi, ei tullut ruusuketta mutta olin ylpeä. Kuudenkympin luokkakin meni hyvin, kymmenes sija yli neljästäkymmenestä osallistujasta.Rapsutin Ciciä korvien takaa ja poni nautti, saisin kohta ruveta lähtemään koska en kestänyt nähdä kuinka Sessi tanssahtelisi talliin ja hihkuisi että saisi viettää joulua oman poninsa kanssa. Itkien halasin Ciciä vielä viimeisen kerran, rapsutin sen loimien alla lyhyehkönä pysynyttä karvaa ja sivelin sen kaunista valkeaa päätä. En varmaan näkisi sitä ennen kesää jolloin Elsa lupasi että saisin tulla kylään ja ratsastaakin Cicillä. ”Tää olisi meidän tarinan loppu” kuiskaisin ponille kyynelten valuessa silmistä. Hanna ja Cici 1.12.2014 – 24.12.2015
”Hei Hanna älä mökötä siellä yksinäsi” äiti kutsui minua. ”Ei kuulu sulle, häivy” vinkaisin. ”Mutta sulle on mukavia lajhoja, ainakin yksi jota toivoit kovin” äiti houkutteli. ”JOS SE EI OLE CICI TAI HIPPI NIIN EI KELPAA” huusin. ”Ei ihan mutta melkein, se on lupaus omasta ponista” äiti sanoi ja lähti. Olin hiljaa, mä saisin oman ponin, ikioman ponin. Viimeinen hoito tähän päiväkirjaan
|
|