|
Post by Miila on Sept 7, 2013 20:08:02 GMT 2
sh-t SOLINA JA VARSAT Suomenhevosperheen elämää voit seurata täällä Solinan RUOKINTA Aamu1 : 1kg kuivaheinää, 1dl kauraa karsinaan. Aamu2 : 2kg säilöheinää tarhaan. Päivä : 1kg säilöheinää sinne missä hevonen on. Ilta1 : 2kg säilöheinää, 1rkl suolaa, 1dl kauraa, 2dl mineraalia ja 2 kauhallista Linnean päivällä valmistamaa puuroa. Ilta2 : 3kg säilöheinää. HOITO-OHJE Aamu1 ruokinnan jälkeen tamma harjataan kevyesti ja viedään tarhaan. Saa olla tarhassa iltaan asti, ellei sää muutu huonoksi tai jos sitä liikutetaan. Loimita kevyesti sadeilmalla. Varsat loimitetaan ulkona aina!
|
|
|
Post by Miila on Sept 8, 2013 12:35:55 GMT 2
8.9.2013 - Muuton seuraava päivä Olin kokenut Dimman tallilta muuton Solinalle oikein hyväksi vaihtoehdoksi. Täällä tuntui rauhallisemmalta ja mikäs olikaan sen parempi vaihtoehto kantavalle tammalle, jonka laskettu aika olisi syyskuun puolivälin paikkeilla? Rapsutan tarhassa seisovaa tammaa harjan tyvestä ihaillen. Harvoin näki tämänkään värisiä suomenputteja. Yleensä ne olivat aina rautiaita tai ruunikkoja. Erikoisemmat värit olivat harvassa ja silti minulla oli yksi sellainen... hieman erilainen. Kliksautan narun kiinni tamman päitsiin ja talutan sen ulos tarhastaan. Sen tarhakaveri oli ilmeisesti jo sisällä, joten minun ei tarvinnut huolehtia siitä että toinen meinaisi livistää aidan raosta taluttaessani Solinaa portista ulos. Sidon tamman käytävälle, sillä päistäriköllä oli inhottava tapa vikuroida karsinassa ollessaan. Näin olisi parempi. Harjailen lihavaa olentoa hellin, mutta reippain liikkein. Noh, periaatteessa se ei ollut lihava, vaikka maha olikin valtavan suuri, mutta näin ulkoisesti ajatellen niin ei se hoikassakaan kunnossa ollut. Solina seisoo kiltisti harjattavana katsellen uteliaana muissa karsinoissa seisovia nelijalkaisia. Itsekin niitä katselen sillä silmällä, sillä erityisesti tupsujalat olivat mieleeni. Olin jopa meinannut hankkia sellaisen joskus. Valitettavasti sellaisen osto ei voisi kuulua suunnitelmiini pitkään aikaan tulevan varsan takia. Aioin nimittäin pitää sen itselläni ja koulutus sessiot veivät rutkasti aikaa. Harjattuani suomenneidon tarkistan sen yleisvoinnin pikaisesti. Oli tärkeää tarkkailla sen vointia näin lähellä varsan syntymää ja pienetkin poikkeukset oli syytä huomioida ajoissa. Vahatippoja ei onneksi vielä näkynyt, vaikka epäilinkin ettei niitä vielä vähään aikaan näkyisi. Tarkistettuani tamman perinpohjin, vien sen takaisin tarhaansa. Se saisi levätä vielä tänään, sillä turhaa stressiä oli vältettävä. Jo uuteen paikkaan muutto näin myöhään oli ehkä virhearvio, mutta ainakin halusin pitää huolen että se sopeutuisi talliin ensin kunnolla ennen kuin alkaisin kevyesti edes liikuttamaan sitä... (Lyhyt päivitys tälle päivälle. Seuraavaksi tulossa sitten kuvia Solinan kunnosta. )1hm Kiva pikku päivitys Solinan fiiliksistä (: Se onkin jo pulleassa kunnossa mahansa kanssa, mitä nyt katselin sen heinän rouskuttamista tarhassa Liljan kanssa... Ja kiva huomata, että pidät tinkereistä! Kun itse olen niihin ihastunut ihan perinpohjin :D No mutta juu kiva eka merkintä ja jäädään venailemaan varsan syntymää jännityneenä... (: 2 pistettä // April
|
|
|
Post by Miila on Sept 11, 2013 12:14:01 GMT 2
Rennolla tyylillä pikaisesti tehty kuva käsin, jonka koneelle lataaminen mössäsi laadun totaalisesti =) Hieman Solinan mahaa yritin kuvailla isoksi. 2hm Tosi tosi hieno kuva! Jes, jes muutenkin ku oot piirrelly, arvostan piirroksia aina päikyissä (: Toi maha on kuvattu hyvin, Solina voi selvästi paksusti. Ei mun silmää haittaa kyl toi laatu yhtää ja tykkään mustavalkosista kuvista (: 4 pistettä olet ansainnut ehdottomasti tästä onnistuneesta Solinan kuvasta! // April
|
|
|
Post by Miila on Sept 12, 2013 23:03:35 GMT 2
Solina oli käyttäytynyt oudosti koko päivän ja vahatippojen tullessa esille, jouduin varulta jäämään yöksi tamman luokse. Päistärikkö näykki vatsaansa ja oli stressaantunut, joten sekin auttoi aavistelemaan jotain. Vähän kyllä mietitytti kun laskettu aika olisi ollut vasta reilu viikon päästä. Perjantai 13. päivä. Voisiko parempaa hetkeä ollakaan? Kuitenkin tasan kello 12 torstai yönä synnytys kuitenkin käynnistyi ja hieman ennen yhtä oli syntynyt kaksi hyvin pientä varsaa. Ne olivat oikeasti hirmu pikkuisia, joka johtunee siitä että varsoja oli kaksi. Molemmat tuntuivat heikoilta, joten jouduin jäämään katsomaan että ne selviytyisivät ensitunneista. Kuitenkin jo heti alkuun tuli ongelmia kun Solina ei antanut varsojen tulla nisille. Tamma käyttäytyi ihmeen etäisesti varsoja kohtaan ja luimisteli niiden tullessa lähelle. Vaivoin sain juotettua pikkuiset, mutta tammavarsa näytti edelleen hyvin heikolta ja sen tulevaisuus näytti epävarmalta. Kello 7, April saapui tekemään aamutallia ja väsyneenä valvottuani koko yön pyysin häntä jäämään vahtimaan varsoja edes sivusilmällä siksi aikaa kun kävisin kotona nukkumassa edes muutaman tunnin nokoset. Tammavarsa oli kyllä niin heikossa kunnossa että sitä piti seuraavat päivät vahtia erityisen tarkkaan ja myös sitä piti vahtia että emä kohtelisi pienokaisiaan varoen. 13.perjantai toi luoksemme varsat, mutta toisiko se kuitenkin epäonnea jos Solina ei hyväksyisi kunnolla varsojaan tai jos toinen varsa menehtyy jo nyt huonon kuntonsa takia. Kaksoisvarsoista molemmat kun harvoin selviytyivät. ... 3hm Ihan alkuun tärkein: Aivan super ihana kuva! <3 Pikkuset on ihan väsyjä... Surullista miten huonosti tässä nyt kävi kuitenkin... Solina oli niin hyväl mallil tiineenä, mut kuiteski, ehkä epäonnenpäivästä johtuen (jos haluaa olla taikauskonen), tää menikin tällee :( Mutta eletään toivossa ja toivotaan, et edes toinen vahvempi varsa selviää. Jos tammavarsa ei selviä koittaa newessä valitettavasti taas suruaika ja raskas mieli laskeutuu hieman kaikkien olkapäille... Voi, voi... Mutta pitää vielä tähän loppuun laittaa, et kiva, kun olet näin aktiivinen päikkyyn raapustaja (: 4 pistettä // April
p.s. alan piirrellä sulle henkilökuvaa, kun HMpalkinnon olet nyt ansainnut. Jos haluut kertoo siihe liittyen jotai tärkeetä, mitä pitää ottaa huomioo piirroksessa nii laita yksärii (:
|
|
|
Post by Miila on Sept 15, 2013 19:18:47 GMT 2
Pikapäivistys med phone ;
Ihanainen sunnuntai aamu. Kerään sylini täyteen tavaroita auton takapenkiltä ja paiskaan punaisen auton oven kiinni. -Jotain unohtu varmasti, mumisen hiljaa mielessäni. -Pullot, maidot, pyyhkeet, loimet... Luettelen mielessäni tavaroita joita minulla pitäisi olla mukana, enkä outoa kyllä älynnyt mitään kamaa, mikä uupuisi.
Lasken tavarat sylistäni pöydälle ja alan heti kaatamaan maitoa kahteen tuttipulloon. Perhana kun Solina ei vieläkään antanut varsojen juoda nisistään. Se oli ihmeen äksy, mutta herättelin yhä toiveita koska se kohteli varsoja päivä päivältä paremmin. Ehkä joku aamu saisinkin nukkua pitkään, ilman että joutuisin raahautumaan tallille varsojen takia.
Heitän loput tavarat Solinan kamppeiden sekaan ja loimet, sekä tuttipullot kourassa kävelen reippaasti karsinan luokse, jossa tamma katseli uteliaana tuomisiani. -Heissan tyttö, hymyilen päistärikölle tyytyväisenä avaten samalla karsinan oven. Varsat katsovat minua uteliaina olkien päältä. Tottaro kävelee luokseni varoen ja annan sille heti suuhun tuttipullon, josta se alkaa imeä heti halukkaasti. Toinen varsoista jää empimään nurkkaukseen että uskaltaisiko vai eikö uskaltaisi tulla. Kuitenkin heti oripojan juotua pullonsa tyhjiin kävelen kimon luokse rauhallisesti puhellen. Sekin oli vahvistunut jo selvästi, enkä uskonut senkään menehtyvän enää. Superkaksoset.
Pestyäni pullot ja vietyäni ne takaisin paikoilleen, menen takaisin karsinaan polvilteni. Rapistelen pieniä loimia käsissäni hetken aikaa, jotta saisin pienokaisten huomion kiinnittymään niihin. Ne tulivat jopa katsomaan mitä minulla siinä olikaan ja pistän loimet varoen niiden selkään ja eniten minua taisi ihmetyttää se että ne eivät pelänneet niitä yhtään. Vähän kummastelivat, mutta siinä kaikki, joten uskalsin kiinnittää remmitkin kiinni asti.
Ehkä pelottavin juttu oli nyt se että talutin Solinan ulos karsinasta käytävälle. Blondi ja Tottaro vilkuiluvat jännittyneinä karsinan ovesta ulos, mutta eivät olleet varmoja olisiko se turvallista. Hui, kuinka suuri käytävä... Mitäköhän sitten kun näkisivät pihan? Virnistän varsoille ja pyydän talliin tullutta Aprilia houkuttelemaan varsoja ulos piilopaikastaan. Pienen maanittelun jälkeen kumpainenkin melkein hyppäävät emänsä kannoille ja jäävät seistä törröttämään keskelle käytävää.
Maiskautan Solinan liikkeelle ja varmistettuani että pihalla ei näkynyt ketään niin talutan suokin raikkaaseen syysilmaan. Tällä kertaa varsat kuitenkin seurasivat emänsä kannoilla tarkasti, joten ei tarvinnut enää miettiä kuinka ne saataisiin ulos. Nyt me oltiin pihalla. Rapsutan päistärikköä kaulasta. Se oli kasvattanut talvikarvaansa jo ihan kiitettävästi. Söpö karvamamma!
Vien kolmikon tarhaansa ja suljen portin huolella. Varsat tutkivat innokkaasti ympäristöään ja Solina nakertaa maasta löytyviä ruohotuppoja. Viikonlopun jälkeen mulla olikin yhden sijasta kolme hevosta. Nyt mun pitäisi jaksaa kouluttaa ne. Ei vielä, mutta sitten joskus. Pitää värvätä tallihenkilökuntaa mukaan sitten..
4hm
Jes! Hienoa, että varsat on vahvempia kumpikin (: Keksitkin niille tosi söpöt nimet varsinki toi Tottaro <3 Tekis ihan mieli ruveta piirtelee kuvaa, kun pystyn niin kuvitella, kun talutat Solinaa ulos ja kaks söpöö pikkusta tulee vähän pelokkaasti emään liimautuneena perässä <3 Ja vielä söpöt pikku loimet pääl :D Pystyn nii kuvitella! Tykkään kans sun tyylistä kirjottaa ja vaikutat osaavalta hevosten suhteen (: Selkeetä tekstii ja en oo huomannu yhtää kirjotusvirheitä, jees. Pisteitä taas jakelen: 3 // April
|
|
|
Post by Miila on Sept 18, 2013 17:40:27 GMT 2
Mietteitä vain...
Istun hiljaa olkien päällä nojaten karsinan seinään. Solina hamuaa karsinassa olevia heinän rippeitä ja varsat makaavat aloillaan katsellen minua. Hymähdän hymyillen: ne olivat niin suloisia. Ilta alkoi jo hämärtämään ulkona, mutta oli mukava istua tallin hiljaisuudessa odotellen iltaheinien jakoa. Voisin auttaa siinä. Samalla muistelin tätäkin mennyttä päivää tyytyväisenä. Ulos meno sujui paljon paremmin kuin viimeksi ja Tottaro uskaltautui jopa kauemmas emästään. Aprilin saapuessa tallille oripoika pysähtyi tuijottamaan naista tietämättä mitä ajattelisi siitä. Siinä varsa seisoi silmääkään räpäyttämättä ennen kuin se älysi että naishenkilö oli miltein jo sen vieressä. Silloin se ampasi takaisin siskonsa seuraan, mutta silti vilkuillen välillä vaaleatukkaista neitoa.
Tammavarsa taas vahvistui päivä päivältä ja nyt se voi jo ihan hyvin, vaikka oli omalla tavallaan hyvin kömpelö. Se kuitenkin nukkui paljon ja oli selvästi arempi kuin sisarensa. Se ei antanut koskea itseensä pahemmin kun taas ori tuli välillä ihan itsekin luokse. Oli hauska seurata kuinka erilaisia ne olivat : omat persoonansa.
Solina vilkaisee minua ja puren huultani. Se ei vieläkään antanut kaksosten juoda nisistään. Se harmitti minua kamalasti. Nyt se ei sentään enää luiminut varsoille vaan hyväksyi niiden seuran. Jos se ei tämän kuun loppuun mennessä anna pienokaisten juoda ja hoida niitä myös itse, en tiedä mitä teen. Minulla on työ ja varsojen hoito verottaa jaksamistani liian paljon. Nyt arkeni on vain töitä ja tallia. Vapaa-aikaa ei tunnu olevan yhtään ja yöunetkin jäävät vajaiksi kun joudun valvomaan myöhään ja heräämään aikaisin. Onneksi olen saanut hieman apua tallihenkilökunnaltakin. Ehkä joku hoitajan tapainen voisi olla ihan hyvä idea, vaikka täysin vieras henkilö voisi olla aika huono ja stressaava asia varsoille.
Katselen oria kun se yrittää Solinan nisälle hitaasti. Sen emä kuitenkin huitaisee jalallaan varsaa kohti ja siirtyy kauemmas. Hypähdän itse väliin, sillä en halunnut että varsoille kävisi mitään. Ties jos isompi ei osannut varoa pienempiä yhtään? Pyöritän päätäni mietteliäänä. Jotain pitäisi keksiä.
5hm
Vitsit, nyt tarvittaisiin sellaista vara äitiä varsoille... Harmi, kun newen yhelläkään tammalla ei ole nyt varsaa. Mutta kiva, kun kirjoititi tämmösen mietiskelynkin tänne. Oli mukavaa luettavaa (: Ja pidän tuo orivarsan uteliaisuudesta, heienoa, että se ei arkaile niin paljon ihmisiä (: Ja sit pisteet: 2 // April
|
|
|
Post by Miila on Oct 7, 2013 16:14:39 GMT 2
Liika läski poies - 7.10.2013 -Rauhotu nyt, ähisen päistärikölle suomenhevostammalle kiristäessäni sen satulavyötä kentän keskellä. Se luimi ja yritti näykkiä minua kyljestäni, samalla kuopien maata. Kaipa se oli luullut että se pääsisi ikuiselle mammalomalle varsojen takia, mutta ehei. Liikuntaa varsallinenkin tamma kaipasi yhtälailla kuin muutkin. Kiristettyäni vatsaremmin ja säädettyäni jalustimet sopiviksi, kapuan Solinan selkään tyytyväisenä. Tottaro ja Valkolintu katselivat ymmällään ympärilleen: mitä ihmettä nyt tapahtui? Maiskautan suomenneidon liikkeelle ja huomaan välittömästi mitä pienikin loma oli tehnyt reippaalle kouluratsulleni. Siitä tuli kuin tahmapaperi ja sen koivet liikkuivat kamalan hitaasti, aivan kuin ne kaviot oltaisiin liimattu maahan kiinni. Alkukäyntien aikana annan sen vielä kävellä hitaampaa tahtia, koska yleensä pidin alku- ja loppukäyntejä "hevosen omana aikana", jolloin se sai löntystää tai kävellä reippaamminkin. Kirjaimellisesti oman mielensä mukaan. Varsat kävelivät tarmokkaina perässä. (Hih, Tarmo > Tarmokas. Outo sana) Nykyään olin itse paljon pirteämpi kun Solina oli vihdoin alkanut juottamaan ja hoivaamaan varsojaan miten hyvän emän kuuluikin, vaikka sen äidinvaistot eivät kuitenkaan olleet parhaimmasta päästä. Alkoi se kuitenkin pääsemään jyvälle asioista ihan hyvään malliin. Käveltyämme parikymmentä minuuttia, johon sisältyi kymmenenminuuttia tehokasta käyntityöskentely aikaa, annan Solinalle merkin siirtyä raviin. Sen askel oli vieläkin keinuva ja pehmeä, mutta jouduin kunnolla patistamaan tammaa eteenpäin. Ehkä kun saataisiin läskit pois niin se palaisi omaksi ylireippaaksi itsekseen...ainakin toivonmukaan... Blondi ja Tottaro juoksivat tai laukkailivat innossaan vierellä tai perässä, kunnes Tottaro tajusi että ahaa: ei se emä mihinkään mene kun kierretään samaa aitausta vaan ympäri, niin oripoika alkoi pyrähtelemään yksinään kentän keskellä tai reunamilla vilkuillen ja hirnuen aina muiden aitauksen ulkopuolella olevien perään, kuten Aprilin. Naureskelin herrasen puuhille, mutta keskityin siihen että Solinan vauhti pysyi yllä. Jospa se heinämaha saataisiin karisemaan. Tulevaisuus näytti aika hyvältä kaiken suhteen. Varsat selviytyivät pahimmasta ja emäkin alkoi hoitamaan niitä. Voisiko paremmin edes olla. Joskus tulevaisuudessa on sitten tehtävä kuitenkin päätös. Kumpi jää Newerraan: tamma vai ori? Ehkä en edes osaa tehdä sitten joskus sitä päätöstä... Saa nähdä... +Vartin pikatöherrys Tottarosta, jonka laadun aijaa kusasi täysin. Photopucket ei jostain syystä näyttänyt kuvaa :/ Ihana otsikko! :D Osuva tekstiin nähden ja mahtavan houkutteleva. Voi Solinaa! Se on vielä ihan mammalomalla ja laitat sen töihin, kyllä sitä vähän pitää osottaa mieltä :D Vaikka luulen, et pian suokki pääsee taas liikkumisen makuun ja mahakin alkaa kadota. Treeniä vaan. Ja mahtavaa, että Solinasta on vihdoin löytynyt se emänkin vaisto, vaikka se aikansa ottikin (: Varsat on kyllä niin ihania, varsinkin tuo Tottaro, kun se on noin pirteä ja uskalias oripoika (: Näitä sun merkintöjä on muuten ihana lukea ja seurata tän kolmikon elämää. Monesti kun oon lukenu niin tullut ihan elävä ja selkee mielikuva tilanteesta ja tehny mieli ruveta heti piirtelee tilannetta kuvaksi :D Ajattelinkin, että voisin ihan oikeasti ottaa nyt sen kynän käteen ja alkaa piirtää näistä tarinoista jotakin konkreettista... Palkinnoksi aktiivisista merkinnöistä ja inspiroivasta tekstistä (: Ja pisteitä 3
Nätti tuo kuva Tottarosta (: En kyl huomannu mitenkää ertyisen huonoa laatua tuossa... Orilla onkin kaunis punaruskea karvapeite, siitä tulee vielä komea aikuisena (: Ja vielä piti mainita, että viidennen hoitomerkinnän tullessa täyteen saat Equestrian PRO:n Cool Rider Basic hupparin haluamasi värisenä Newerran kirjailulla. Laita mulle yksärillä hupparin väri nii muokkaan sen ja lisään kaappiisi. // April
|
|
|
Post by April on Oct 16, 2013 18:50:59 GMT 2
Tuli vaan inspis piirtää sun viimesimmän tarinan pohjalta nii tein tämmöse :D Solina, sinä ja varsulit kentällä // April
|
|
|
Post by Miila on Oct 20, 2013 14:12:16 GMT 2
// Kiitoksia hienosta kuvasta! =) Minullakin tekisi hirmuisesti mieli piirrellä, mutta aika ei anna myöten. //Varsojen talutusta kentällä - 20.10.2013 "Kokeile mennä vaikka kyykkyyn ja katsotaan jos jompikumpi uskaltaisi tulla." virnistän Aprilille, jonka pestasin auttamaan minua tänään varsojen kanssa. Olimme tuoneet koko köörin kentälle: Solinan ja varsat, ja nyt yritimme houkutella pienokaisia luoksemme. Olin nimittäin sitä mieltä että varsat olivat liian arkoja, koska en erityisemmin työkiireiden takia ollut ehinyt olemaan niiden kanssa, joten nyt asiaan oli tultava muutos. Olin ostanut pari kappaletta varsapäitsiä ja nyt yritimme ujutella niitä varsojen päihin. Oli hyvä että varsat saivat itse tulla luokse, kuin että karsinassa laittaisi ne niiden päähän väkisin. April istui kyykyssä toisella puolen kenttää ja minä toisella puolella. Onneksi kummallakaan ei ollut kiire tänään minnekään, koska tässä kestäisi. Varsat seisoivat muutaman metrin päässä emästään katsellen touhujamme. Ihme ja kumma, ainoastaan Blondi näytti kiinnostumisen merkkejä meitä kohtaan, sillä se kaula pitkänä vilkuili meitä vuoronperään. Vähän sitä jännitti, mutta utelias se oli. Tottaro vaikutti melkein jopa tylsistyneeltä: välillä se katseli meitä, mutta sitten se hinkkaili turpaansa emänsä kylkeä vasten. Vartin kyykistelyn jälkeen alkoi odotus palkitsemaan. Valkolintu eteni varovaisin askelin kohti Aprilia ja lopulta se hamusi naisen hihan suita, kuitenkin ollen varuillaan. Jonkin ajan päästä valkea tamma rentoutui ja antoi Aprilin jopa silittää itseään kaulasta samalla kun se itse tutkiskeli uutta tuttavuutta uteliaana. Itse taas kävelin hissukseen Solinan ja Tottaron luokse, jotta saisin myös orhipojan kiinnostumaan tästä. Sukkajalkainen vain tyytyväisenä laukkailee pitkin kenttää hyppien villinä. Mikä villihevonen. Siitä tulisi isompana vielä oikea riesa. Vilkaistessani Aprilia hän hymyili tyytyväisenä. Hän oli onnistunut kuin onnistunut saamaan varsalle päitset päähän. "Voit kokeilla miten se reagoi kun nouset ylös ja taputat sitä hellästi takamukselle. Yritä saada se vaikka liikkumaan hieman eteenpäin." sanon hiljaa naiselle hänen nyökätessä. Aprilin noustessa hiljaa jaloilleen, Blondi säpsähtää ja astuu askeleen taaemmas, mutta se ei kuitenkaan lähde pois naisen viereltä vaan jää seurailemaan tätä kiinnostuneena. April ottaa päitsistä kiinni posken kohdalta ja neuvoni mukaan koskettaa hellästi toisella kädellään lautasten päälle, jolloin varsa käveli muutamia askelia eteenpäin. Hymyilen tyytyväisenä. Oli hieman outoa että ujompi sisaruksista hyväksyi ihmisen läsnäolon nopeammin, kun taas rohkeampi teki omia touhujaan. *** Tänään ei saatu Tottarolle vielä päitsiä päähän, mutta Valkolintu käveli oikein hyvin riuhtomatta Aprilin vierellä. Edistystä ainakin toisen kanssa. 7hm Kiva, että olet ottanut minut mukaan varsojen kanssa touhuiluun :D Ja tän luettuani oon yhä enemmän rakastunu noihin varsoihin! Kummatkin on niin selkeesti omia persooniaan ja kuin yö ja päivä. Niinkun ihmis-sisaruksetkin voi joskus olla. Ja Blondistahan on kuoriutumassa rohkeempi neiti, kun uskalsi mun antaa laittaa suitset päähän, vaikka en niin tuttu ihminen ole sille kuin sinä. Ja Tottarolla on selkeesti joku uhmaiän alku :D Tarinasi on vieläkin hyvää luettavaa, enkä ole huomannut mitään huononemista tekstissä, vaikka monta merkintää onkin jo takana. Niinkun meinaan, että ei ole tullut toistoa ja uudet tarinat ovat olleet kiinnostavaa luettavaa yhtä lailla kuin edellisetkin (: Pisteitä: 3 P.S. Jos haluat ansaita lisäpisteitä ensi tarinassa niin ota Alex, Nora tai Katrin tarinaan mukaan. Olisi kiva lukea jostakusta heistä sinun kirjoittamana (; // April
|
|
|
Post by Miila on Oct 21, 2013 15:26:06 GMT 2
Ajoa - 21.10.2013
"Pyöritä alempi nauha ensin taaempaa ja sitten edestä. Vuoronperään. Ylempää nauhaa pyöritetään sitten ainoastaan edestä, niin kauan että on vuohisten kohdalla ja sitten pyöräytetään kerran takaakin." Selitän Noralle joten kuten valjastuksesta: kärryjen kiinnittämisestä. Tyttö oli luvannut tulla mukaani ajamaan Solinaa, koska tarvittiin apukäsi jos varsat lähtisivät matkalla jonnekin minne ei pitäisi. Solina kun oli oppinut että jos ketään ei kärryjen kanssa pidättänyt sen ohjista niin piti lähteä liikkeelle. Yksin ei voisi siis tulla kärryiltä alas kun varsat olivat mukana.
Itse tarkistin että kaikki valjaat olivat napakasti kiinni ja sitten kiinnitin vielä ohjat kuolainrenkaisiin. Alex oli uhrautunut pitämään tammaa toimenpiteiden aikana paikoillaan, niin ei tarvinnut sitoa sitä sitten puomiinkaan.
Otin ohjat toiseen käteeni ja hyppäsin kärryjen kyytiin Noran viereen. Solina uhkusi intoa ja se tanssahteli paikoillaan. Jopa Alexilla oli töitä pitää suomenhevosta aloillaan liukkaalla maalla. Kun otin ohjista tiukemman otteen sanoin miehelle että voisi päästää jo irti ja väistää.. Ilmeisesti se viimeinen sana jäi kuuroille korville, sillä pian brunette miehen alku sai kokea kuinka innokas tamma tönäisi sitä ja mitä muutakaan silloin pystyi tekemään kun maakin oli paikoitellen jään peittämää: Alex lensi selälleen maahan, päistärikön kävellessä innoissaan sen ohitse. "Ootko okei?" kysäisen mieheltä tullessamme hänen kohdalleen. Toinen vain nyökkäsi nousten takaisin jaloilleen ja kiroili hiljaa mielessään tapahtunutta, jolloin Nora naurahti hänelle.
Lähdimme käynnissä liikkeelle. Solina piti päätään ylhäällä ja huomasin että jos vähänkin myötäsin ohjista niin tamma meinasi siirtyä jo raviin. "Siitä on jo aikaa kun viimeksi ajettiin niin tää on ihan täpinöissään." virnistän tytölle, joka katseli mielenkiinnolla vierellämme käveleviä pikkuisia. Eihän varsoja voinut vielä yksinkään jättää niin pääsivät mukaan pikku matkalle. Onneksi ne kuitenkin olivat tiiviisti vieressä, joten en kokenut edes tarpeelliseksi sitoa niitä mihinkään kiinni. Varmuudenvuoksi olin ottanut kuitenkin riimut mukaan, jos kuitenkin sattuisi jotain.
"Haluatko kokeilla?" kysyn vieressä istuvaltani, joka nyökkää hymyillen. Annan ohjat hänelle ja Nora osasi itse hakea tietyn tuntuman hevoseen: ohjat eivät olleet liian löysät, eivätkä liian kireät.
Kun olimme päässeet pidemmälle ajattelin antaa Solinan hieman ravatakin kun se siitä niin paljon tykkäsi. "Myötää ohjia hieman ja maiskauta kerran. Jos myötäät ohjista liikaa tai maiskautat useamman kerran niin silloin tamma siirtyy helposti kiitoraviin ja sitä me emme nyt halua. Mennään vain sellaista rentoa hölkkää niin varsat pysyvät helposti perässä." Nora teki työtä käskettyä ja pian Solina nosti rennosti ravin, vaikka alussa hieman kiihdyttelikin niin pian vauhti tasoittui sopivaksi.
Varsat näyttivät oikein tyytyväisiltä ja ne vilkuilivat meitäkin tiuhaan. Ei tämä ollut niille edes rankkaa, mutta silti ne näyttivät keskittyvän meihin tai emäänsä tarkasti. Joku päivä niilläkin päästäisiin ajamaan...
8hm
Sori, kun en oo jaksanu kirjotella tähän mitään... Nyt sitten päätin kuitenkin rhdistäytyä tänki kaa :D Mut joo kiva, et innostuit heti melki toisen tarinan perää kirjottelee uuen stoorin (: Ja otit Noran ja Alexin kummanki mukaa tarinaa, vaikka se kyllä sopi tähän, et sulla oli kummatki mukana ja apuna. Ja kiva, et joku käyttää noita kärryjä, kun Moona onkin ainut tallin hevosista jolla voi ajaa. Mutta nythän niille tuli käyttöä, kiva kiva (: Pisteitä saat nyt 2 + 3 eli 5 pistettä // April
|
|
|
Post by Miila on Oct 21, 2013 16:51:51 GMT 2
Solina syksy 2013 Solinan rakenneVäritin kansiossa kauan lojuneet Elisan tekemät linet vihdoin itse kun muita värittäjiä ei löytynyt. Vautsi! Hienot linet ja hyvä väritys (: Aidonolonen päistärikön väri ja toi väri on tommosta elävää, nättiä. Toi vaalee karva näyttää tosi pehmeeltä ja siinä on tosi tosi hyvä sävy <3 Jees, jees: 2 pistettä // April Laskeskelin sun pisteet yhteen nii sulla on jo 28 pistettä, et hieno summa kerätty (;
|
|
|
Post by Miila on Nov 24, 2013 10:38:18 GMT 2
Pakkasta pakkasta
-12'C astetta. Sellainen oli Pellon ihana lämpötila tänään ja oli sitä kylmää luvattu ensiviikoksikin. Pakkasesta mä en suoraan sanottuna tykännyt yhtään: kun asteita oli vielä alle viisi niin se meni, mutta reilut kymmenen on mulle jo tuskaa. Olen enemmän lämpösten tai viileiden ilmojen ystävä. Nyt kuitenkin olin taas Newerrassa. Varsat olivat kasvaneet hyvinkin paljon ja kumpikaan niistä ei ollut enää ollenkaan aranpuoleisia: Tottaro oli sisarensakin tapaan utelias maailmasta, mutta siitä oli tullut itsenäisempi. Se ei välittänyt ihmisistä enää niin paljoa kuin alussa, mutta Blondi taas rakasti ihmisten antamaa huomiota yli kaiken. Tamma oli myös paljon villimpi että riehakkaampi kuin veljensä.
Riimuun ja talutukseenkin pikkuiset olivat nopeasti tottuneet ja suitsienkin laitto onnistuu, mitä nyt välillä vähän kokeillut. Harjaaminen onnistuu kunhan pysyy rauhallisena, mutta letkusta tuleva vesi jännittää Valkolintua kovasti. Noh, ehkä se siitä...
Astelen sisälle talliin ja kävelen suoraan Solinan karsinan luokse jossa kolmikko seisoskeli tyytyväisen oloisina. Haen varsoille loimensa ja puen ne reippaasti niiden päälle. Solinaa ei loimiteta, koska se saa elää talven aika rennolla liikunnalla, joten talvikarva saa kasvaa vapaasti täyteen mittaansa ilman klippausta. Ja pakko myöntää miten suloiselta varsojen emä näyttikään pörröisessä karvassaan. Söpöä.
Vietyäni hevoset pihalle ja siivottuani karsinan otin kynän ja paperia esille. Solinan liikuntaa vähennettäisiin, joten ruokintaakaan ei voinut pitää enää niin energia pitoisena kuin nyt. Varsatkin olivat alkaneet syömään varsarehua, joten "maidon tekoon" se ei tarvinnut enää niin paljoa energia varoja kuin ihan alussa...(Ruokinta ohje päiväkirjan alussa)
Kohta pitäisi päättää kumman varsan myyn ja kumman pidän. Molempia en pystyisi. Osaankohan valita?
//Pikkuriikkinen päivitys. Kohta alan ikäännyttämään sitten varsoja reilulla vauhdilla. Inspis ei riittänyt reali-ikääntymiseen =)//
No kyllä riittää pakkasasteita vakka muille jakaa! Hirveetä : D Itekin kyllä oon lämpösten ilmojen kannalla, vaikka syksyä rakastankin yli kaiken. Kiva tämmönen yleiskatsaus miten teillä menee (: Ja hassua, että kuitenkin aremmasta varsasta on kasvanut se rasavillimpi. Mutta Blondi kuulostaa kyllä ihanalta persoonalta kuitenkin :D Nyt tulee heti mieleen lähinnä vaan kysymyksiä kauheesti... Mutta tosiaan jään seuraamaan taas mielenkiinnolla (: Ja kiva idea musta, että vähän nopeautat varsojen ikääntymistä, sillä reaali-ikääntyminen kävis loppujen lopuks aika tylsäks varmaan... Ja niin vielä loppuun piti kehua tuota ruokintaa, aidompi fiilis tulee kun lukee sen :D Pisteitä: 2 // April
|
|
|
Post by Miila on Dec 4, 2013 15:38:41 GMT 2
Vieroitus 4.12.2013 Aika oli kulunut hyvin nopeasti ja tänään koittaisi sen aika -varsojen vieroitus emästään. Se oli kova pala purtavaksi aina varsoille, mutta tämä prosessi oli pakollinen, koska varsat kasvavat, eikä karsinaan mahdu kolmea isoa hevosta, vaikka paljon pienempiä pikkuiset olivat kuin emänsä. Nyt varsat olivat kasvaneet vahvoiksi ja ajattelin että tänään olisi paras päivä tälle, koska pystyisin viemään Solinan heti pois Newerrasta. Ja se olisi paras ratkaisu. Monet ajattelivat että olisi hyvä vieroittaa varsat pikkuhiljaa pois emästään, eikä tehtäisi sitä kerralla että emä vain vietäisiin pois niiden luota pysyvästi. Minä olin kuitenkin vahvasti sitä mieltä että kun sen tekisi nopeammin niin se kävisi varsoille kivuttomammin. Ainakin mitä itse olin huomannut niin varsat toipuivat nopeammin muutoksesta jos emän vei kerralla pois kuin pikkuhiljaa totutellen, vaikka jännältä se kuulostaakin. Ystäväni odotteli tallinpihalla trailerin luona. Hän saisi viedä emän heti pois niin minä saisin jäädä tarkkailemaan varsojen vointia. Tämä kun oli aina stressaava tilanne ja liiasta stressistä varsa pystyi sairastumaan, jopa lopettaa syömisen kokonaan tai luoda itselleen mahahaavan. Se olisi ei toivottava tilanne. Olin kuitenkin ennakoinut hieman vieroitusta, koska nyt varsat olivat jo tottuneet syömään lähes pääsääntöisesti omaa rehuaan. Näin ei tulisi montaa uutta muutosta. Kävelin sisälle talliin, jossa hevoset heti aistivat että nyt on jotain tekeillään. April oli kuitenkin onneksi auttamassa Noran kanssa minua, joten saataisiin kaikki nopeasti ohitse. Sovittiin yhdessä että Nora veisi Solinan ensin tarhoille, jotta saataisiin Aprilin kanssa varsat sisälle tarhaan. Tämän jälkeen tyttö saisi viedä Solinan traileriin, jossa ystäväni auttaisi häntä ja kun hevonen oltaisiin lastattu niin ystäväni ajaisi heti pois pihasta. Taluttaessamme kolmikkoa tarhojen suuntaan huomasin että ne olivat tavallista hermostuneemmalla päällä: selvästi ne aistivat meistä että nyt kaikki ei ollut normaalisti... Saimme kuitenkin varsat sisälle aitaukseen ja kyllä pienokaiset ensin korvat hörössä ihmettelivät että minne se emä lähti. Ensin kaksikko seisoi liikahtamatta katsellen suuntaan jonne Solina lähti, mutta pian ne alkoivat kävellä hermostuneena aitauksessa edestakaisin äännellen. Muutaman kerran varsat hirnuivatkin emänsä perään, johon Solina jopa vastasi valitettavasti kerran. Pian kuulen auton ajavan pihasta pois ja jään seurailemaan kaksikkoa mietteliäänä. Ne vaikuttivat erittäin pelokkailta, vaikka Tottaro uskaltautuikin välillä rapsutettavaksi. Ehkä tämä kuitenkin menisi hyvin... Toivotaan niin.. ***Loppupäiväksi ja illaksi jäin Newerraan tarkkailemaan, sekä vahtimaan varsoja. Lopulta ne olivat onneksi kuitenkin rauhoittuneet hieman ja ne siirtyivät yhdessä heinäkasalle syömään. Välillä ne katsahtivat horisonttiin ja päästivät pitkän haikean hirnahduksen, mutta yllättävän hyvin ne näyttivät reagoivan tähän kaikkeen. Ajattelin pitää kaksikon vielä samassa karsinassa, mutta esimerkiksi jo ulkoilut olisi hyvä laittaa eri tarhoihin jos mahdollista? (Jos pystyisi siis laittamaan vierekkäisiin tarhoihin?)11hm Olipas jännää! :D Vitsit hämmennyin, kun luin tosta yhestä kohasta, että "April oli kuitenkin onneksi taluttamassa Noran kanssa minua," Miks ihmeessä me nyt Neelaa talutetaankin tässä...? What? : D Mutta tosiaan lukutaito teki taas kepposet xD Mutta niin hienoa, että varsojen vierotus suju onnistuneesti. Ja apuvoimiakin löytyi (: Jeps, voin laittaa varsat eri tarhoihin ja vierekkäin. Pitääkin laittaa tuo esittely sivu kuntoon sivuilla niin voi porukka käydä kattoo miten toi tarhaus nyt sitten menee. Ja hevoset sivu pitää kans päivittää yksärien osalta... Ja ensi hoitomerkinnästä mun onkin aika piirrellä sulle palkintokuva, kun 12HM täynnä... Pisteet: 3 / April
|
|
|
Post by Miila on Feb 1, 2014 20:59:57 GMT 2
Varsat kaksivuotiaita 1.2.2014 Kuuntelen musiikkia valkoisesta Iphonestani, tosin mahdollisimman hiljaisella -onneksi. Hipaisen hiussortuvan toisella kädellä korvan taakse ja vedän valkoisella tupsulla varustettua pipoa tiukemmin päähän. Ei tänään mikään kylmä ollut. Läheskään, mutta silti tein tämän lähes automaattisesti kun satoi lunta. Tottaro oli jo tallissa, mutta kun on kaksi hevosta, niin on aina kaksinverroin työtä. Maiskautan Blondille ja annan juoksutusraipan viuhahtaa ilmassa kun ääni ei tuottanut toivottua tulosta. Tammaa ei huvittanut. Minua ei huvittanut. Olin varmaan väsynyt ja Blondikin halusi varmasti jo karsinaansa lepäämään. Olihan kello jo kahdeksan.
Pian annan Valkolinnun vain kävellä muutamia kierroksia kentän ympäri samalla katsellen sen pehmeää askellusta. Kimo suomenhevonen ei ollut pahemman näköinen -oikeastaan aika hyvän näköinen ja kaunis ilmestys. Siitä oli kasvanut reipas, hieman säikky ja utelias nuori tamma, joka teki yhteistyötä mieluusti. Veljensä taas oli aika villi, energinen ja tottelematon herrasmies, joka sai sappeni kiehumaan hetkeksi lähes päivittäin. Olihan Tottaro ollut aina sisartaan rohkeampi, mutta tuntui että ori ei osannut varoa mitään kun taas Blondi oli joskus jopa liian varovainen.
"Hyvä tyttö!" kehaisen kimoa ja taputan sitä kaulalle. Juoksutustuokio oli saanut sen rentoutumaan aika kivasti. Talutan sen reippaasti talliin ja riisun siltä juoksutuskamppeet. Harjaan neidin myös lopuksi ennen kuin käyn tervehtimässä iltatallia tekevää Aprilia ja Noraa. Huomenna pitäisi tulla uudestaan ja päästäisiin ehkä vähän kokeilemaan ajopuuhia... 12hmHei kiva, kun tulit kertomaan varsojen kuulumisia (: Ja jees, et sain kuulla niiden iän, kun en ihan ole ollut kartalla minkä ikäisiä ne nyt sitten ovatkaan tällä hetkellä :D Ja Blondi onkin jo aikas kaunis näky! Tammalla on upea ainutlaatuinen suokin väritys, vaikka eihän Tottarokaan ihan perus rautias möllykkä ole :P Ja tästä tuli mieleen, että piirtelen sulle palkintokuvan, kun tuli tuo 12HM täyteen. (Tosin saa nähdä onnistuuko piirtely tällä viikolla tän tulehtuneen silmän kaa, ku näkyy vähä huonosti...:D) Jeps jeps... Mut kiva tämmönen tosi rento ja lyhyt merkintä ja tuun varmasti maneesiin tai kentälle kattomaan uteliaana, jos ajoharjotuksia rupeet duunaan ens kerralla :D Pisteet: 2 // April
|
|
|
Post by April on Feb 6, 2014 17:23:49 GMT 2
Palkintokuvat hoitomerkinnöistä Linnealle tässä. Blondi oli rauhallisempi kentällä ja ravali nätisti liean päässä, mutta Tottaro oli energisempi juoksutettava. Siitä vähän lähempi kuva (:
|
|